Rakentaminen kääntyy laskuun – "Toimia tarvitaan heti hallituskauden alkuun"

Tänä vuonna on tarjolla korkeintaan nollakasvua, ensi vuonna rakentaminen painuu pakkaselle.

Rakentaminen & kiinteistöt
Työntekijä rakennustyömaalla.
Ismo Pekkarinen / AOP

Rakentaminen on ollut viime vuodet Suomen talouskasvun veturi. Jatkossa Suomen talous jatkaa vielä yleisesti ottaen varovaisella nousu-uralla, mutta rakentamisen kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun.

Rakennusteollisuuden keskiviikkona julkistaman suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna on tarjolla korkeintaan nollakasvua, ensi vuonna toimiala painuu pakkasen puolelle.

Alla olevassa kaaviossa verrataan rakentamista suhteessa Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen.

Rakentaminen kääntyy laskuun

Talonrakennustöiden aloitusten määrä putoaa viime ja toissa vuoden noin 40 miljoonan kuutiometrin tasosta alle 38 miljoonaan kuutioon. Ensi vuonna lasku jatkuu – uudisrakentamisen aloitukset jäävät alle 36 miljoonaan kuutioon.

Lasku on maltillinen, mutta antaa kuvaa Suomen talouden yleisestä kehityssuunnasta. Rakentaminen oli ensimmäinen toimiala, joka veti Suomen noususuhdanteeseen – ja samalla tavoin se on ensimmäisenä toimialana kertomassa noususuhdanteen päättymisestä.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa, että rakennusalan noususuhdanne alkoi vuonna 2015, teollisuus seurasi vuonna 2016 ja vienti lähti vahvaan kasvuun vuonna 2017.

– Silloin Suomi pääsi lähes kolmen prosentin kasvuun, Vihmo sanoo.

– Kun lähdimme vähän muita toimialoja aikaisemmin kasvuun, lähdemme vähän ennen muita myös laskusuhdanteeseen. Sinänsä siinä ei ole suurta draamaa.

Talouskasvu hyytyy

Useimpien arvioitsijoiden mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna puolentoista prosentin tuntumaan ja ensi vuonna lisää. Kasvun takana on viennin sijasta yhä enemmän kotimarkkinoiden kulutus.

Samaan aikaan kansainvälisestä taloudesta ei kuulu juuri muuta kuin huolestuttavia uutisia uhkaavista kauppasodista ja venyvästä brexitistä alkaen. Epävarmuus on omiaan lykkäämään rakennushankkeita.

Lisää epävarmuutta synnyttää Suomen sote-uudistuksen kaatuminen, joka saattaa vaikuttaa julkisiin investointihaluihin.

Rakennusteollisuuden raportti toteaa, että soten kaatuminen aiheuttaa epävarmuutta myös korjausrakentamiseen. Maakunnissa pohditaan, kannattaako sitä vanhaa sairaalaa korjata vai ei?

Kerrostaloja rakennetaan Pasilassa.
Esko Jämsä / AOP

Ennusteen mukaan teollisuuden rakentaminen piristyy, mutta liike- ja toimistorakentaminen painuu historiallisen matalalle tasolle.

– Kauppakeskusten puolella ei ole vastaavia isoja hankkeita luvassa, toisaalta toimistorakentaminen hiipuu yleisen taloustilanteen hiipuessa, Vihmo toteaa.

Asuntorakentaminen kääntyy, mutta on yhä korkealla

Viime vuonna aloitettiin ennätyksellisesti noin 46 000 asunnon rakennustyöt. Se oli yli tuhat asuntoa enemmän kuin edellisvuonna.

Hurja kasvu painottui pieniin koteihin. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen huonekoko on Rakennusteollisuuden raportin mukaan useissa kaupungeissa laskenut vain 40 neliöön.

Raportin mukaan viime vuoden loppua kohden asuntopinta-alassa nähtiin pientä "väreilyä" ylöspäin, mikä saattaa olla merkki kutistumisen päättymisestä.

Kovin paljon pienempiä asuntoja Suomessa tuskin tullaan rakentamaan.

Asuntotuotanto kääntyy laskuun
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Asuntorakentamisen kasvuvuodet ovat nyt ohi.

Kuten yllä oleva kaavio kertoo, Rakennusteollisuuden arvion mukaan tänä vuonna asuntorakentamisen aloituksia nähdään 39 000 kappaletta, ensi vuonna 36 000 kappaletta. Se on noin 10 000 asuntoa vähemmän kuin viime vuoden ennätystaso.

Tämä on talouskasvun hiipumisen luonnollinen seuraus – toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on yhä huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista.

Sinänsä kelit ovat asuntorakentamiselle suotuisia. Korot ovat matalalla. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa ja asuntovelan maksukykyynsä on vahva. Suomen talouskin kasvaa yhä, vaikkakin hidastuen.

Rakennusteollisuuden suhdanne-ennustajat arvioivat Suomen vuokratason houkuttavan myös asuntosijoittajia – vaikka sijoittajien into onkin rauhoittunut kuumimmista vuosista.

Pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan uusien myymättömien asuntojen suhteen ei ole ongelmaa. Tällä hetkellä myymättömiä asuntoja Rakennusteollisuuden jäsenyrityksissä on noin tuhat kappaletta. Tämä on vähemmän kuin kolme tai neljä vuotta sitten.

Uudisrakentamisen lasku ohjaa resursseja korjausrakentamiseen. Vuosittain noin 30 000 asuntoa on putkiremontin tarpeessa.

Terveiset tulevalle hallitukselle

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randellin mukaan valtion liikennerahoituksen taso laskee tänä ja ensi vuonna puoli miljardia euroa ilman lisäpanostuksia. Tällä on merkitystä myös asuntorakentamiselle, sillä uudet asunnot tulevat joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Toinen ongelma on tonttipula. Kunnilla tulisi Randellin mukaan olla enemmän pitkän tähtäimen tonttivarantoa, jotta rakentamaan päästäisiin silloin, kun talous on hyvässä vedossa ja rakennusyhtiöillä halu rakentaa..

– Jos jotenkin vastasyklisesti halutaan pitää asuntotuotantoa liikkeessä, toimia tarvitaan heti hallituskauden alkuun, hän sanoo.