Havupuilla on keväällä kova jano ja koivu tarvitsee 500 litraa vettä päivässä – lue 5 faktaa puiden elämästä

Tiedätkö näitä viittä asiaa puiden elämästä?

puut
Talousmetsää
Tuula Nyberg / Yle

Kevään lämpö saa puut heräämään ja janoamaan vettä. Puoli seitsemän toimittaja Juha Roiha ja Yle Luonnon Juha Laaksonen selvittivät, mitä metsän ystävistä pitäisi tietää.

1. Puu kasvaa vain kärjestään

Suomen luonto: puu
Laura Railamaa / Yle

Eräässä Aku Ankan tarinassa Roope etsi lapsuutensa puuta, jonka oksassa hän oli nuorena kiikkunut.

Puu löytyi ja keinukin oli vielä paikallaan, mutta korkealla puun latvassa. Roope selitti asian sillä, että puu oli kasvanut melkoisesti hänen nuoruudestaan.

Selitys oli pötyä.

Oksat eivät nimittäin nouse puun kasvaessa. Lapsuuden keinu pysyy samalla tasolla ikuisesti, vaikka puu kasvaa. Puut kasvavat pituutta vain latvan ja oksien kärjistä sekä juurista.

Vuosikasvaimien aihe, silmu, syntyy jo edeltävänä kesänä verson kärkeen. Seuraavana suvena tämä silmu kasvaa vuosikasvun mitan, joka voi vaihdella suuresti.

Havupuilla kasvu määräytyy edelliskesän kasvuolojen mukaan: jos heinäkuu on suosiollinen kasvaimen aiheesta tulee pitkä ja siihen muodostuu runsaasti neulasten aiheita.

Jos kesä on liian sateinen ja kylmä, kasvaimen aihe jää lyhyeksi.

Lehtipuiden taktiikka on erilainen. Niiden pituuskasvu riippuu kuluvan kesän sääolosuhteista.

2. Puut juovat paljon – siis todella paljon

Suomen luonto.
Laura Railamaa / Yle

Puiden juomatavoissa on suuria eroja puun lajista, koosta ja kasvupaikasta riippuen.

Kesäaikaan puilla on jatkuva veden tarve, sillä lehtien yhteyttäminen ei onnistu ilman vettä eikä yhdisteiden rakentaminen onnistu ilman veden tuomia kivennäisaineita.

Kasveissa on veden kuljettamiseen erikoistuneita putkiloita tai putkisoluja. Juurikarvat ja sienijuuret imevät veden juuren sisään, mistä vesi kohoaa ylös haihtumispaineen avulla.

Veden haihtuminen lehden ilmaraoista aiheuttaa alipaineen, joka kiskoo veden ylös.

Isot lehtipuut juovat satoja litroja päivässä. Suuri koivu tarvitsee noin 500 litraa vettä vuorokaudessa.

Havupuut juovat vähemmän, sillä niiden neulasten rakenteet vähentävät haihtumista ja auttavat niitä kestämään kuivuutta.

3. Koivikossa on enemmän lehtiä kuin Suomessa ihmisiä

En dunge med björkar, solen skiner in bland träden.
Mostphotos

Koivun lehtien määrään on lukuisia vastauksia – ja monet niistä voivat olla oikeita.

Kun koivun lehti itää, siihen ilmestyy kaksi sirkkalehteä, sitten ensimmäiset varsinaiset lehdet. Ensimmäisen kesän jälkeen lehtiä on hyvällä kasvupaikalla muutamia kymmeniä ja taimi on varttunut 20–30 sentin korkuiseksi.

Sitten tulee syksy, lehdet karisevat.

Koivu jatkaa kesästä toiseen kasvuaan ja tuuheutumistaan.

Mutta paljonko lehtiä on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?

Sen selvittämiseksi ei kannata kaataa puuta, mutta aina voi yrittää arvioida paljonko yhdessä alaoksassa, keskikorkeuden oksassa ja latvaosan oksassa on.

Sitten vain kerto- ja yhteenlaskun pariin. Lopputulos on luultavasti parempi kuin kylmä arvaus.

Juha Laaksonen arvioi, että reilun kokoisessa koivussa on yli 200 000 lehteä.

Arvaukseen on olemassa pohjatieto: vuonna 1951 laskettiin Luhangassa keskikokoisen, 22-metrisen rauduskoivun lehdet.

Niitä oli runsaat 180 000.

Suuressa koivussa voi olla lehtiä enemmänkin, mutta karkeasti voi sanoa, että viidessä koivussa olisi miljoona lehteä ja kolmessakymmenessä koivussa enemmän lehtiä kuin Suomessa ihmisiä.

4. Vuosirenkaat kertovat puun iän, mutta ne pitää osata laskea oikein

Puun vuosirenkaat
Arnoldius

Puut kasvavat paksuutta eniten keväällä ja alkukesästä. Vaikka loppukesä olisi suotuisa, kasvu päättyy yllättävän aikaisin ennen syksyä, yleensä viimeistään elokuussa. Talvella puut eivät koskaan kasva, vaikka olisi kuinka leutoa.

Entäpä sitten vuosirenkaat?

Niissä on vaaleita ja tummia sävyjä, ja eriväriset osat syntyvät saman kesän aikana. Tumma ja vaalea rengas eivät siis tarkoita kahden vuoden kasvua, kuten voisi virheellisesti luulla.

Siis: alkukesällä nopean kasvun aikaan syntyy vaalea isosoluinen kevätpuu ja myöhemmin kesällä hitaan kasvun aikaan tumma kesäpuu.

Ja nyt kun tämä tiedon on omaksunut, voi laskea vuosirenkaista, minkä ikäinen puu on. Helpointa on laskea vain vaaleat renkaat.

Harrastelijat laskevat puun iän poikkisahatusta rungosta, mutta tutkijat kairaavat elävän puun kylkeen pienen onton putken, johon kerrokset tallentuvat.

Dendrokronologit kaivelevat vanhoja puita soista, järvenpohjista tai maasta. He päättelevät puiden vuosirenkaita mittaamalla, millaisia kesiä satoja vuosia sitten on ollut.

Eri-ikäisiä puita tutkimalla on pystytty jäljittämään menneiden kesien kasvupotentiaali useiden tuhansien vuosien päähän.

Kasvun voiman näkee parhaiten männystä. Oksien kärjet ja latvus ovat yleensä vaaleamman vihreitä kuin vanhempi puuaines. Rungosta lähtevien oksien välien perusteella pystyy myös laskemaan puun iän melko tarkasti.

Hyvänä vuonna mänty voi kasvaa vaikka puoli metriä.

5. Soluton kasvi on kuollut

Omenapuun nuppu.
Monica Forssell / Yle

Kotipuutarhan hoitajilla on lähes joka vuosi samat ongelmat: osa kasveista näyttää huonovointisilta. Toipuvatko vai kuolevatko ne, vai ovatko ne jo kuolleet?

Kasvi on varmasti kuollut silloin, kun siinä ei ole eläviä soluja. Kuivan näköisistä puista on syksyllä ja talvella vaikea varmuudella sanoa ovatko ne elossa.

Pitää odottaa kevääseen, jopa kesään, mieluiten juhannukseen saakka. Jos puu on vielä silloin lehdetön, se on kuollut.

Kasvit ovat ihmeen sinnikkäitä. Ne voivat jatkaa elämäänsä, jos yksikin silmu on elossa. Ja periaatteessa alkuperäisen kasvin voi elvyttää vain yhden elävän solun avulla.

Loppuu vielä yksi knoppitieto: puun kaataminen ei aina tapa kasvia. Esimerkiksi haapojen juurista kasvavat vesat ovat alkuperäistä kasvia. Puu ei siis aina kuole, vaikka sen kaataa!

Mutta kuusi kyllä kuolee. Ja mänty.

Katso Puoli seitsemän juttu, jossa Juha Roiha ja Juha Laaksonen tutkivat keväistä metsää:

Puoli seitsemän juttu puiden keväästä