Lähiruokaa hissimatkan päästä – tukholmalaisen kerrostalon asukkaat kasvattavat kaloja ja kasviksia omassa kellarissa

Asukkaita neuvovat projektinvetäjät uskovat, että lähiruokaviljely yleistyy suurkaupungeissa.

viljelymenetelmät
Kasvatusallas
Todellinen lähiruoka kasvatetaan omassa kellarissa.Riikka Uosukainen / Yle

TukholmaEtelätukholmalaisen kerrostalon kellaria hallitsevat yrttien ja vihannesten kasvatusalustat. Hämärässä nurkassa näkyy kaksi kala-allasta. Ne eivät ole koristeita.

Tässä talossa kasvatetaan asukkaiden syötäväksi kalaa ja vihanneksia.

Hankkeen puuhamiehet Torbjörn Frisö ja Dag-Tore Johannessen neuvovat Solbergan asukasta Markus Jantusta taimien istutuksessa. Jantusen lisäksi kalojen ja kasvien aquaponista viljelyä opiskelee yhdeksän muuta Solbergan asukasta. Vahtivuoroista sovitaan tekstiviesteillä.

Kerrostaloviljely, kasvatusallas.
Tulevaisuudessa yhä usemman kerrostalon kellarista voi löytyä kasvihuone.Riikka Uosukainen / Yle

Lähiruokaa omasta kellarista

Aquaponisessa viljelyssä yhdistyy kalankasvatus ja kasvihuoneviljely. Kala-altaiden vedessä olevat ravinteet, kuten veteen leviävät kalojen ulosteet, suodatetaan ja vesi kierrätetään kasvien kasteluun. Kasveilta vesi palaa puhdistuneena bioalustan kautta takaisin kaloille.

Johannessen rapistelee kädellään bioalustan kiviä.

– Tämä on tärkeä tekijä bakteerien kierrossa ammoniakista nitriittiin ja nitraattiin, jota kasvit tarvitsevat, Johannessen selittää.

Aquaponinen kellariviljely on osa Tukholman kaupungin ja Ruotsin Ympäristökeskuksen Vihreä Solberga -hanketta. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata asuinalueella ympäristöystävällisiä ja kestäviä ideoita. Hanke saa rahoitusta EU:n aluekehitysrahastolta.

Kerrostaloviljely kala-allas.
Kummassakin kellarin vesialtaassa uiskentelee 30 tilapia-kalaa.Riikka Uosukainen / Yle

Kellarihuoneen kolmelta kasvialustalta saa viljelyn onnistuessa kerättyä vuosittain 1 500 yrttiä tai vihannesta.

Miehet maistavat ja kehuvat vielä vihertäviä tomaatteja. Ruukuissa kasvavien yrttien menestystuote on basilika. Niiden lisäksi kasvilamppujen loisteessa kasvaa salaattia, sokeriherneitä, korianteria, paksoita eli pinaattikiinankaalia ja chiliä. Fenkoli ei ainakaan vielä näytä viihtyvän muiden joukossa.

Kummassakin kuution vesialtaassa uiskentelee 30 tilapia-kalaa, mutta niitä voisi olla enemmänkin. Torbjörn Frisö arvioi, että asukkaiden syötäväksi saadaan vuosittain 200 kiloa kalaa.

Asukkailta kellariviljely vaatii aikaa, innostusta ja ajoittaista läsnäoloa. Etenkin alussa on paljon opeteltavaa, vaikka Frisö ja Johannessen ovat apuna ja vastaavat kysymyksiin.

Markus Jantusen mielestä vaikeinta on oppia se, miten laitteet ja bakteerit toimivat ja miten kaloja syötetään.

– Olen mielestäni oppinut aika helposti, vaikka vempeleitä on melko paljon.

Lämpötilamittari
Kerrostaloviljelijöiden täytyy seurata tarkasti kellarin lämpötilaa.Riikka Uosukainen / Yle

Hankkeita myös muualle Tukholmaan?

Kellarihuone on kostean lämmin. Kala-altaiden ja vihannesalustojen välillä pitäisi oikeastaan olla seinä, koska ne tarvitsevat erilaisen lämpötilan.

Mittarin näyttämä 23 asteen lämpö sopii vihanneksille, mutta kalat viihtyvät muutaman asteen lämpimämmässä vedessä. Lämpö vaikuttaa kalojen kasvuvauhtiin.

Tilapia on Afrikassa luonnonvaraisesti elävä kala. Se on maailman yleisin allasviljelyssä käytetty ruokakala. Tilapiat kasvavat nopeasti, noin sata grammaa kuukaudessa.

Aquaponinen viljely on tavallista peltoviljelyä ekologisempaa, koska vettä kuluu 80–90 prosenttia vähemmän. Johannessen muistuttaa, että esimerkiksi viime vuonna useilla alueilla Ruotsissa oli pulaa vedestä. Ekologisuus on houkutellut myös asukkaat hankkeeseen.

taimen istutus kasvualustaan
Dag-Tore Johannessen siirtämässä taimia kasvualustaan.Riikka Uosukainen / Yle

Suljetussa kiertojärjestelmässä mukaan lisätään vain happea ja kalanrehua. Kalanviljelyssä usein käytettyjä antibiootteja tai torjunta-aineita ei lisätä.

Solbergan kellariviljelmän perustamiskustannukset olivat kaikkinensa hieman alle 20 000 euroa.

Asukkaiden on tarkoitus ottaa syksyllä vihannekset ja kalat pikkuhiljaa kokonaan hoiviinsa. Frisön yritys Kretsloppsbolaget pyrkii myymään aquaponisen ruuan lähituotantoprojektin Tukholman kaupungin Stockholmshem-asuntoyhtiölle.

Miehet toivovat, että aquaponista viljelyä voisi laajentaa useampiin kerrostaloihin Tukholman alueella.

– Luulen, että suurkaupungeissa tulee erittäin tavalliseksi viljellä tällä tavalla kellareissa, Johannessen arvelee.

Kalapaikka kellarissa, ei Kiinassa

Aquaponisen viljelyn hankkeita on ollut jo pitkään käynnissä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, mutta missään se ei varsinaisesti kasvanut suureksi menestykseksi. Solbergan projektikin on pieni. Se tuottaa riittävästi kalaa vain muutamien kotitalouksien ruokapöytään.

Johannessen uskoo, että järjestelmien kehittyessä ja asenteiden muuttuessa aika alkaa olla suotuisa läpimurrolle.

Ruoan hiilijalanjälki ja ilmastovaikutukset puhuttavat juuri nyt. Kotimaisen kasvatetun kalan kysyntä kasvaa. Lähiviljelyllä vältetään esimerkiksi norjalaisen tai ruotsalaisen lohen kaukomatkailu.

Norjassa kasvatettu lohi saatetaan lähettää Aasiaan, jalostaa siellä ja tuoda takaisin norjalaisen, ruotsalaisen tai suomalaisen ruokamarketin kalatiskille. Solbergassa kala matkustaa vain kellarista keittiön paistinpannuun.

Kerrostaloviljeliöitä.
Markus Jantunen (vas.) on saanut viljelyneuvoja Torbjörn Frisöltä ja Dag-Tore Johannessenilta.Riikka Uosukainen / Yle

Markus Jantunen aikoo olla syksyllä mukana, kun vastuu viljelystä siirtyy asukkaille. Hän on töissä ruokatukussa ja on sen takia erityisen kiinnostunut kehittämään elintarvikkeiden lähituotantoa. Jantunen uskoo, että aquaponinen viljely voisi soveltua ruokatukkuihin tai marketeihin.

Hänelle kerrostalon kellariviljelmällä on toinenkin, sosiaalinen merkitys.

– On kivaa puuhastella yhdessä naapurien kanssa, Jantunen miettii.

Vihreän Solberga -hankkeen yksi tavoite onkin ilmastoystävällisten ratkaisujen ohella vahvistaa alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lue lisää:

Näin lohien avulla kasvatetaan salaattia – ravinteet kerätään talteen ja vettäkin säästyy

Kasvuhuoneilmiö – eli viljelläänkö tulevaisuuden ruoka kaupungeissa?

Kaupunkiniityt perunamaiksi ja kasvihuoneita datakeskusten kattolämpöön – kaupungit voisivat ruokkia asukkaitaan paljon nykyistä enemmän