Jari Pakkanen vaihtoi purjelentämisen purjehtimiseen, vaikka ei koskaan ollut veneillyt – "Niissä on paljon samoja elementtejä"

Nyt on aika laskea veneet vesille. Vaikka talvella opiskelisi veneilyn perusteet, purjehtimaan opitaan lopulta vesillä, ei rannalla.

purjehdus
Jari Pakkanen
Jari Pakkanen oli viisikymppinen, kun vaihtoi purjelentoharrastuksen purjehtimiseen.Antti Haavisto/Yle

Vaasalainen Jari Pakkanen on valmistautunut tähän hetkeen kauan. Perjantaiaamuna alkaa kesä ja purjehduskausi, kun Pakkasen ja muutaman muun Vaasan Merenkyntäjiin kuuluvan purjehtijan veneet lasketaan kunnostettuina vesille.

– Koko talvi on odotettu tätä hetkeä. Masto laitetaan paikalleen, purjeet paikalleen ja vene vesille, Pakkanen hehkuttaa.

Jari Pakkanen innostui purjehtimisesta vuonna 2012. Viisikymppisen miehen pitkä purjelentoharrastus vaihtui tuolloin veneilyyn, vaikka Pakkasella ei ollut vesillä purjehtimisesta mitään kokemusta.

– On ollut yllätys, miten paljon samoja elementtejä purjelennossa ja purjehtimisessa on. Itse asiassa menetelmä, jolla lentokone pysyy ilmassa ja purjevene menee eteenpäin, on ihan sama; purje vetää venettä eteenpäin ja siipi pitää konetta ilmassa, Pakkanen miettii.

Pakkanen osti ensimmäisen purjeveneensä keväällä 2013. Se tuotiin Hollannista kotiin vesitse. Kokemattomalle veneilijälle Suomeen purjehtiminen oli kuukauden intensiivikurssi.

– Meillä ei ollut mitään kokemusta veneilystä. Talvella käytiin rannikkolaivurikurssit vaimon kanssa niin, että tunnettaisiin sääntöjä ja keväällä kokosin kokeneen porukan, jonka kanssa lähdettiin tuomaan venettä kotiin, Pakkanen kertoo.

Päivät ja viikot ruorissa kouluttivat kokematonta purjehtijaa niin, että viimeisen etapin Uudestakaupungista Vaasaan Pakkaset purjehtivat kahdestaan.

– Itseluottamus oli jo niin hyvä.

Vaasan Merenkyntäjät ry:n puheenjohtaja Jari Pakkanen
Jari Pakkasen purjehduskausi alkaa perjantaina, kun veneet lasketaan vesille.Antti Haavisto/Yle

Purjelennosta purjeveneeseen – "Loogista"

Pakkasten tarina purjelentäjistä purjehtijoiksi ei ole aivan ainutlaatuinen. Suomen purjehdus ja veneily ry:n veneilykoordinaattori, koulutuspäällikkö Mirja Rosenberg pitää hyppyä purjelentämisestä veneilyyn loogisena. Lajeissa on paljon samaa; taivaalla lennetään ilman läpi, purjehtiessa elementit ovat vesi ja tuuli.

– Lentäessä hahmottaa ilmansuunnat ja myös purjehtiessa pitää katsoa, mihin suuntaan menee. Samoin lentämään tottunut pystyy ymmärtämään, että pinnan alla voi olla kiviä, koska hän on tottunut katsomaan liikkumistaan ylös-alas -suunnassa, Rosenberg sanoo.

Viime vuosina purjehdusharrastukseen on tullut Rosenbergin mukaan 30-40 –vuotiaita aikuisia, joilla ei ole aiempaa veneilykokemusta. Yhteistä kaikille on luonnossa liikkumisesta tykkääminen.

– Aloittamisen kynnys on laskenut ja ihmisten asenne on sellainen, että uuteen kouluttaudutaan.

Rosenberg kertoo, että esimerkiksi navigointia opiskellaan usein itsenäisesti esimerkiksi talvella, ennen veneeseen uskaltautumista.

Kevät Vaasassa
Keväinen meri odottaa purjehtijoita.Antti Haavisto/Yle

Suomalaisten veneilyharrastuksen aloittamista helpottaa Rosenbergin mukaan se, että meillä "kuivinkin kuivanmaankrapu" omaa jonkunlaiset taidot veneilyyn. Tai ainakin hahmottaa sen, miten esimerkiksi soutuveneessä pitää tasapainoilla.

– Soutuvene, joka muille olisi epätyypillinen kelluva alus, onkin meillä yllättävän hyvin hallussa. Toki veneillessä tulee uusia elementtejä, mutta myös vasta-alkajat osaavat liikkua veneessä. Meillä on se perusosaaminen, jota kaikilla ei ole, Rosenberg sanoo.

"Kiviä riittää jokaiselle"

MIrja Rosenberg toivoo aloittelevien veneilijöiden opiskelevan purjehtimisen perusteet ja hakeutuvan konkareiden seuraan oppimaan käytännössä. Lopulta veneilemään opettelevan on kuitenkin uskaltauduttava itse vesille.

– Vaikka etukäteen ei tarvitse kaikkea opetella, tosiasia on, että veneilemään ei opita rannalta.

Aikuiset veneilyn aloittajat ovat Rosenbergin mukaan yleensä sen verran varovaisia, että heille sattuu harvemmin onnettomuuksia. Yleensäkin onnettomuustilanteissa on mukana poikkeuksellisia häiriötekijöitä tai vaikka yllättäen muuttunut keli.

Ylimieliseksi ei kenenkään pidä vesillä ruveta.

– Kiviä on meidän vesillä niin tiheässä, että niitä riittää jokaiselle, Rosenberg sanoo ja muistuttaa veneilijöitä asianmukaisista pelastusliiveistä ja muista varusteista iloisen mielen lisäksi.

Veneitä Vaasassa
Kevään vesillelaskuun on valmistauduttu koko vuosi veneitä kunnostamalla sisältä ja ulkoa.Antti Haavisto/Yle

Toistatuhatta merimailia vuodessa

Pakkasten pääsiäinen kului venettä kunnostaessa. Moni asia on varmistettava ja tarkastettava ennen kuin veneen voi laskea vesille.

Useimmiten vesillelasku on ajoittunut vapun tienoille – niin nytkin. Perjantaiaamuna kello 7.30 nosturi nostaa kerralla vesille useamman purjehdusseuralaisen veneen.

Jari Pakkanen ennakoi, että merimaileja kertyy tänäkin vuonna 1000-2000.

– Olemme monta vuotta haaveilleet Perämeren kierroksesta. Se ei ole aiemmin onnistunut, mutta katsotaan, jos nyt onnistuisi, Pakkanen miettii.

Purjehtijalle purjehtiminen itsessään on jo "se" juttu. Pakkasen mukaan on mahdollista lähteä vaikka illaksi purjehtimaan ilman päämäärää – ja nauttia siitä.

Tarkkana saa kokenutkin purjehtija silti Vaasan rannikkoseuduilla olla.

– Vaasassa sanotaan, että on kahdenlaisia purjehtijoita; niitä, jotka ovat käyneet kivillä ja niitä, jotka eivät vielä ole käyneet, Pakkanen naurahtaa.