Lietelannasta tehtyä kuiviketta kokeillaan nyt myös Suomessa – "Voidaan säästää tuhansia euroja"

Separoitu kuivajae voi vähentää maatilan kuivituskustannuksia tuhansilla euroilla vuodessa.

Lehmän lanta
lehmiä navetassa
Kuivajae ei ole ongelmaton materiaali, sillä se sisältää paljon mikrobeja.Malin Valtonen / Yle

Lehmänlantaa on jo pitkään hyödynnetty lannoitteena, mutta nyt sille on löytymässä Suomessa uudenlaista käyttöä. Lietelannan kuivajakeesta voidaan tehdä kuiviketta niille samoille lehmille, jotka ovat kyseisen lannankin tuottaneet.

Kuivajaetta saadaan, kun lietelantaa separoidaan, eli kun lannasta erotetaan neste- ja kuivajae joko ruuvilla tai lingolla.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Lilli Frondeliuksen mukaan kuivajakeen käytöstä on saatu Maaningan Halolassa tehdyissä tutkimuksissa hyviä tuloksia.

Kuivajae aiheuttaa tutkimusten mukaan vähemmän ihovaurioita kuin yleisesti kuivikkeena käytetty turve, ja myös eläimet olivat turvekuivitusta puhtaampia.

– Kuivajae pysyy hieman kosteampana parressa paremmin kuin turve.

Kuivajakeessa runsaasti mikrobeja

Kuivajae ei ole ongelmaton materiaali, sillä se sisältää paljon mikrobeja.

– Kaikissa kuivikkeissa, jopa hiekassa, on jonkin verran mikrobeja. Niitä on luonnollisesti myös kuivajakeessa, koska se on sontaa, Frondelius myöntää.

Tilanne on hänen mukaansa mahdollista hallita hyvällä kuivikehuollolla ja lypsyhygienialla.

– Bakteerit eivät välttämättä siirry parresta suoraan utareeseen.

Frondeliuksen käsitystä tukevat maailmalla tehdyt tutkimukset, joissa ei ole löydetty selvää yhteyttä esimerkiksi utaretulehduksiin.

"Sonta säästää rahaa"

Kuivikkeeksi käytettävän kuivajakeen on Frondeliuksen mukaan oltava ehdottomasti tuoretta eli juuri separoitua. Kuivajae ei saa myöskään päästä lämpenemään, sillä hallitsematon lämpiäminen voi lisätä haitallisten bakteerien kasvua.

Lannalla voi kuitenkin säästää rahaa, sillä ideana on tilan kuivikeomavaraisuus. Tavoitteena on toisin sanoen tilanne, jossa tila pystyy tuottamaan kuivikkeen omasta sonnasta, jolloin rahaa ei mene lainkaan kaupallisen kuivikkeen ostamiseen.

Luken tutkimusnavetta Maaningalla toimii tässä hyvänä esimerkkinä. Navetassa on 120 partta, joiden kuivikekustannukset ovat aiemmin olleet vuositasolla noin 15 000 euron luokkaa. Separoinnilla ja kuivajakeen käytöllä näitä kustannuksia on pystytty laskemaan lähes 10 000 eurolla.

– Kuivituksessa käytettävällä kuivajakeella voidaan säästää tuhansia euroja, Frondelius summaa.

Separointi vaatii tosin myös investointeja, sillä tilalle on hankittava oma separaattori. Se puolestaan maksaa kymmeniätuhansia euroja.

– Takaisinmaksuaika on tällä tahdilla aika lyhyt.

Kuivajae käytössä kuivikkeena vasta muutamalla suomalaistilalla

Kuivajaetta on käytetty maailmalla kuivikkeena jo vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa menetelmä on vielä uusi.

Frondeliuksen mukaan viljelijöillä ei ole aiemmin ollut asiasta riittävästi tietoa, mutta nyt tilanne on Luken tekemien tutkimusten myötä muuttumassa. Tällä hetkellä kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo muutamalla tilalla Suomessa.

Frondelius uskoo, että maidontuottajat kokeilevat mielellään uusia asioita.

– Kuluttajia saattaa sen sijaan hämmentää ajatus siitä, että parsia kuivitetaan lehmänpaskalla, hän nauraa.

Hänen mukaansa asiasta ei kannata kuitenkaan olla huolissaan.

– Eläinten hyvinvointi saattaa kuivajakeen ansiosta jopa hieman parantua.

Luken kuivajaetta käsittelevä tutkimus on osa nelivuotista Lantalogistiikka-hanketta, jonka tuloksia esiteltiin torstaina Kuopiossa.