Lisää Trump- ja Venäjä-myönteisyyttä, vähemmän eurooppalaisuutta? Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä

Tuore kannatusmittaus ennakoi EU:ta vastustaville puolueille jo kolmasosaa parlamentin paikoista – ja se riittäisi päätösten blokkaamiseen.

EU-kriittisyys
euroopan parlamentti
Vaaliennusteiden mukaan EU-parlamenttiin tulee toukokuun vaalien jälkeen aiempaa enemmän eurooppalaista yhteistyötä vastustavia edustajia.Olivier Hoslet / EPA

BrysselEuroopan unionia vastustavat kansallismieliset puolueet ovat saamassa toukokuun parlamenttivaaleissa murskavoiton, 35 prosenttia kaikista paikoista. Näin kertoo EFCR-ajatushautomon (European Council on Foreign Relations) tuore analyysi (siirryt toiseen palveluun).

EU-vastaiset puolueet eivät tarvitse edes enemmistöä parlamenttipaikoista. Jo riittävän suurella vähemmistöllä pystyy vaikuttamaan päätöksiin.

Olennaisin kysymys onkin, pystyvätkö nämä tähän asti hyvin erimieliset puolueet tekemään yhteistyötä keskenään ja kenen kanssa nykyiset valtapuolueet liittoutuvat vaalien jälkeen.

Jos EU-kriittiset onnistuvat yhdistämään voimansa vaalien jälkeisinä kuukausina, heistä voi tulla parlamenttiin jopa toiseksi merkittävin voima oikeiston EPP-ryhmän jälkeen.

Suuri muutos on myös se, että perinteinen "suuri koalitio" eli EPP:n ja sosialistien S&D:n liitto ei yltäisi enää enemmistöksi. EU-parlamentissa päätökset tehdään ennen kaikkea enemmistön rakentamisen kautta.

Näin ääriryhmien liitto voisi estää ja hidastaa joitakin parlamentin päätöksiä.

Jos brexit toteutuu ja Britannia irtautuu unionista ennen vaaleja, EU-vastaiset tarvitsisivat 235 paikkaa 705:stä vaikuttaakseen esimerkiksi uuden komission (siirryt toiseen palveluun) nimitykseen. Britannian lähtö unionista supistaa EU-parlamentin paikkojen määrää nykyisestä 751:stä.

Ensimmäistä kertaa yhteistyö voi toteutua

Riippumatta siitä, onko Britannia enää mukana vaaleissa vai ei, Euroopan unioniin kielteisesti suhtautuvat puolueet voivat saada kolmanneksen parlamentin paikoista.

– Tähän asti ryhmät ovat olleet hajallaan, mutta nyt on selviä merkkejä niiden yhdistymisestä, parlamentin tulevaa koostumusta tutkinut Susi Dennison ECFR:stä sanoo.

Italian oikeistopopulistinen sisäministeri Matteo Salvini on kerännyt ympärilleen samanmielisten joukkoa, ja mukaan voi olla lähdössä jo liki kymmenen (siirryt toiseen palveluun) EU-maan populisti- ja ääriryhmiä, myös Perussuomalaiset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ilmoittanut jatkavansa meppikautensa loppuun juuri edistääkseeensä kansallismielisten ryhmän syntymistä parlamenttiin.

Vaalivoitto toisi uutta puhtia

Jos puolueet saavat aiempaa suuremman kannatuksen, niiden kannustimet toimia yhtenä poliittisena ryhmänä parlamentissa kasvavat. Tähän asti kansallismieliset, äärioikeistolaiset ja äärivasemmistolaiset puolueet ovat toimineet eri ryhmissä parlamentissa.

Vaalivoitosta ne saavat uutta voimaa, koska silloin ne hoksaavat voivansa tehdä jotain ennennäkemätöntä: tuoda omaa visiotaan kansallisvaltioiden Euroopasta konkreettisesti EU:hun.

Tähän asti valtapuolueet ovat myös työntäneet ääripuoleita marginaaliin.

– Tunnustuksena kokonsa kasvusta ne saavat nyt uutta rahoitusta ja pääsevät paremmin jäseniksi ja puheenjohtajiksi parlamentin valiokuntiin, Dennison ennakoi.

Dennison ja Emmanouilidis
EU-politiikan analyytikot Susi Dennison ja Janis Emmanouilidis arvioivat Ylen haastattelussa, että populistit ovat nostaneet maahanmuuton ja rajavalvonnan tapetille, mutta EU-myönteisten puolueiden kannattaisi korostaa muita asioita.

Aiheesta lisää: Suomalaiset konkarimepit pelkäävät EU-lainsäädännön halvaantuvan, jos ääriryhmät nousevat.

Yhteistyö toimisi vain tietyissä kysymyksissä

EU-vastainen ryhmä pystyisi kuitenkin estämään päätöksiä vain yksittäisissä kysymyksissä, huomauttaa EU-analyytikko ja tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis European Policy Center -ajatushautomosta. Puolueet voivat pelata taktisesti toistensa pussiin, mutta laajempi yhteistyö on hänen mielestään yhä epätodennäköinen.

– Ensinnäkin näiden puolueiden johdossa on erittäin vahvoja persoonia, jotka ärsyttävät toisiaan, Emmanouilidis sanoo.

Myös niiden tavat suhtautua valtaan ovat kirjavia. Itävallassa ja Suomessa äärioikeistopuolueet ovat olleet mukana koalitiohallituksessa, kun monessa muussa maassa populistipuolueet eivät ikinä lähtisi hallitusyhteistyöhön.

– Sekään tuskin vaalien jälkeen muuttuu, että kaikki nämä puolueet noudattavat ennen kaikkea Minun maani on ensimmäinen -periaatetta. Se tekee yhteistyön vaikeaksi, Emmanouilidis sanoo.

Susi Dennisonin mukaan ääriryhmät voivat kuitenkin päätyä samoille kannoille eri syistä, ikään kuin vahingossa.

– Äärivasemmiston mielestä EU ei lähtökohtaisesti saisi puuttua budjettinsa kautta minkään jäsenmaan ihmisoikeusloukkauksiin, koska se on maan oma asia. Äärioikeisto taas vastustaa puuttumista siksi, että kyse ei ole sen mielestä välttämättä lainkaan ihmisoikeusloukkauksista, Dennison kuvailee.

Mitä EU-vastaiset haluavat muuttaa?

Susi Dennisonin mielestä eurovastaisten puolueiden yhteistyökykyä aliarvioidaan Euroopassa juuri nyt.

Esimerkiksi tulevien vuosien budjetista eli seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä EU-kriittiset mepit ovat melko samanmielisiä: he haluavat vähentää yhteistä rahoitusta tietyillä aloilla vahvistaakseen kansallisvaltioita.

He tahtovat rajoille lisää rahaa, kun taas varoja pitäisi ottaa pois EU:n vahvistamisesta maailmanlaajuisena toimijana.

Parlamentin rooli on vahva myös kauppapolitiikassa.

– Moni näistä puolueista suhtautuu myötämielisesti Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Sekä äärioikealla että -vasemmalla arvostetaan yksittäisten valtioiden omaa kauppapolitiikkaa ja vastustetaan EU-tason kauppasopimuksia.

Ympäristölainsäädäntö voi hidastua

Ryhmä voisi pyrkiä muuttamaan myös EU:n ulkopolitiikkaa – esimerkiksi Vladimir Putinin Venäjän toimia Krimin niemimaalla tukee jo nyt joukko sekä äärivasemmistolaisia että äärioikeistolaisia puolueita. Ne haluavat todennäköisesti eroon EU:n Venäjän vastaisista pakotteista.

EU-päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ääripuolueet haluavat hidastaa. Ne kiistävät ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen ylipäätään.

Saksalaisen selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa (siirryt toiseen palveluun) ääriryhmien jäsenistä äänestää EU-parlamentissa jo nyt ilmasto- ja ympäristölakeja vastaan.

Monet ääripuolueista ajavat myös EU:n sisärajojen palauttamista, joten ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkumista edistävät hankkeet voivat jämähtää uudenlaisessa parlamentissa.

Komissioon EU-kriittisiä jäseniä

EU-kielteiset euroedustajat haluavat todennäköisesti omannäköisiään edustajia myös uuteen, syksyllä muodostettavaan EU-komissioon.

– Jos jäsenmaat eivät aseta ehdolle komissioon riittävästi EU:n vastustajia, ääriryhmät voivat ajaa tilalle omia ehdokkaitaan, Dennison sanoo.

Käytännössä tämä tapahtuisi niin, että mepit poimivat komissaarien joukosta vähiten mieluisat "syntipukeiksi", hiostavat näitä parlamentin kuulemisessa ja toteavat ansiot lopulta riittämättömiksi.

Emmanouilidisin mielestä siihen pisteeseen ei välttämättä tarvitse mennä. Useassa jäsenmaassa on jo EU-kriittiset hallitukset, ja esimerkiksi Italia, Puola ja Unkari lähettänevät Brysseliin juuri EU-yhteistyötä vastustavia ehdokkaita muutenkin.

Onkin jo melko selvää, että seuraavan EU-komission puheenjohtajan on aiempaa työläämpi koota toimivaa komissiota.

– Komissio saadaan toimintakykyiseksi, kun sen jäsenille jaetaan salkut oikein. EU-kriittiselle jäsenelle voidaan antaa vaikkapa liikennekomissaarin salkku: se ei ole poliittisesti arka ala, mutta siihen liittyy paljon arvovaltaa ja rahaa, Emmanouilidis selittää.

Weber
EPP:n pääehdokas EU-komission puheenjohtajaksi, saksalainen Manfred Weber (vasemmalla), aloitti vaalikiertueensa Ateenasta maanantaina. Hänen kampanjassaan on samoja aineksia kuin äärioikeistolla, esimerkiksi rajojen vahvistaminen.Dimitris Papamitsos / EPA

EU-myönteisten pitäisi terästäytyä

Tuoreen Eurobarometrin mukaan (siirryt toiseen palveluun) EU:n kannatus on historiallisen vahvaa kansan parissa. Liki 70 prosentin mielestä oma kotimaa on hyötynyt EU-jäsenyydestä.

Tuo kannatus ei kuitenkaan näy vaaleissa, koska niin moni jättää äänestämättä EU-vaaleissa.

EU-myönteiset puolueet tekevät nyt Susi Dennisonin mielestä virheen ja pelaavat ääriryhmien pussiin, jos ne nostavat esiin populistien lempiaiheita kuten maahanmuuttoon tai rajojen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä.

– Tutkimuksissa nämä eivät ole olleet äänestäjien enemmistön mielestä tärkeimpiä aiheita. Kaikki eivät ajattele, että maahanmuutto on ongelma. Populistit ovat saaneet muut puolueet astumaan ansaansa.

Dennisonin mielestä fiksu EU-myönteinen puoluejohtaja tajuaa, että äänestäjät vaativat nyt ennen kaikkea muutosta; sekä kansalliseen että EU-tason poliittiseen järjestelmään. Juuri muutoshalu tukee ääriryhmienkin kannatusta.

– Valtapuolueiden pitäisi kertoa, miten ne itse EU:ta muuttaisivat. Samoin niiden pitäisi puhua ihmisille tärkeistä asioista kuten asuntojen kalleudesta, työttömyydestä tai ilmastonmuutoksesta, Dennison luettelee.

Myös Janis Emmanouilidisin mielestä perinteisten puolueiden pitäisi sivuuttaa populistien aiheet.

– Esimerkiksi Saksassa vihreät menestyksekkäästi sanoivat, että maahanmuutto ei ole isoin ongelmamme vaan esimerkiksi asunnot ja työpaikat, Emmanouilidis vertaa.

Ääriryhmien voitto vaikuttaisi kaikilla EU-tasoilla

Emmanouilidis pitää parlamenttivaalien riskiä kansallisella tasolla yhtä suurena kuin Euroopan tasolla. Eurokriittisille puolueille ennustetaan voittoa monessa jäsenmaassa.

– Se tekee EU-bisneksistä vaikeaa, koska ääriryhmän vaalivoitolla on vaikutuksia asianosaisen maan politiikkaan. Maan poliittisten johtajien on vaikeampi tulla Brysseliin tekemään päätöksiä, Emmanouilidis pohtii.

Näin EU-asioiden hoitaminen käy vaikeammaksi kaikissa kolmessa instituutiossa: parlamentissa, komissiossa ja ministerineuvostossa.