Pohjoismailla ei ole yhteistä poliittista linjausta Isis-taistelijoiden lasten auttamisesta – ratkaisut vaativat kunkin maan poliittisen päätöksen

Suomessa Syyrian leireillä olevien lasten akuutista tilanteesta voi tarvittaessa päättää myös toimitusministeristö.

Isis
Nainen ja lapsi
Isis-taistelijan vaimo ja lapsi al-Holin leirissä Syyriassa maaliskuun lopussa.Giuseppe Cacace / AFP

Pohjoismaat etsivät keinoja auttaa Syyriassa vaikeutuneissa leiriolosuhteissa eläviä Isis-taistelijoiden lapsia. Maiden sisäministerit ovat sopineet, että aikuisia ei auteta palaamaan, mutta lasten kohtalosta ei ole tehty pohjoismaista linjausta.

Suomi valmistelee muiden Pohjoismaiden mukana lasten auttamista, mutta ei ole tehnyt asiassa päätöksiä. Leirien olosuhteita pyritään parantamaan muun muassa kansainvälisten järjestöjen kuten Punaisen Ristin avulla.

Sisäministeri Kai Mykkänen sanoo, että Suomi tekee sellaisia päätöksiä, jotka pystytään myös panemaan toimeen.

– Täytyy löytää toimivia keinoja mieluummin kuin tehdä suurieleisiä lupauksia, joiden toteuttaminen sitten voi osoittautua haastavaksi, Mykkänen sanoo.

Paljon avoimia kysymyksiä

Ruotsin ulkoministerin Margot Wallströmin mukaan Pohjoismaat yrittävät toimia asiassa yhdessä. Wallströmiä on viime viikot painostettu ottamaan kantaa Syyrian leirillä olevien lasten kohtaloon.

Ruotsin tiedotusvälineissä on tänä keväänä seurattu Isisin ruotsalaisen värvärin Michael Skråmon seitsemän lapsen kohtaloa. Skråmo kuoli ilmeisesti maaliskuussa ja lapsista nuorimmat ovat huonokuntoisia ja aliravittuja. Wahlström kirjoitti twitterissä, että lapset “tuodaan kotiin jos se on mahdollista”.

Norjan pääministeri Erna Sohlberg ilmoitti eilen, että Norja aikoo hakea norjalaisten Isis-taistelijoiden orvoksi jääneet lapset kotimaahan. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan Norja ei kuitenkaan hae Syyrian leireiltä ketään ennen kuin he ovat selvittäneet miten sen voi toteuttaa ja onnistuuko se.

– Virkamiesyhteyksistä tiedämme, että siellä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, Mykkänen toteaa.

Tanskalla on ollut muista Pohjoismaista poikkeava, selkeästi tiukempi linja. Maa ei aio tuoda kotimaahan aikuisia eikä lapsia.

Tekeekö toimitusministeristö päätökset?

Kansainvälisten raporttien mukaan lapset elävät kurjissa oloissa, ruuasta on pulaa ja terveydenhoito puutteellista. Alle viisivuotiaat lapset ovat suurimmassa riskissä kuolla aliravitsemuksen ja puutteellisen sairaanhoidon takia.

Päätökset lasten kotiuttamisesta ovat kuitenkin moniselkoisia. Yksilöllisetkin ratkaisut vaativat siunauksen kunkin maan poliittiselta johdolta.

Sisäministeri Mykkäsen mukaan toimitusministeristön pitää pyrkiä välttämään poliittisia linjauksia, mutta se voi toimia hallituksen toimivallan puitteissa asioissa, jotka eivät voi jäädä odottamaan.

– Tämä on luonnollisesti kiireellinen asia, koska olosuhteet leireillä ovat vaikeat. Erityisesti näiden lasten selviämisen osalta puhutaan akuutista tilanteesta.

Hän ei halua arvioida, koska Suomi on valmis tekemään päätöksiä siitä haetaanko leireillä olevat kymmenet suomalaistaustaiset lapset kotimaahan. Virkamiesvalmistelua tehdään yhteistyössä Pohjoismaiden, muiden EU-maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Vaikeat olosuhteet DNA-testeille

Norja on jo ilmoittanut, että se ei aio ottaa vastaan kotimaahan Isis-taistelijoita tai heidän puolisoitaan, lasten äitejä, jolloin mahdollisissa lasten kotiuttamisessa on selvitettävä myös huostaanoton valtuudet maiden ulkopuolella.

Mykkäsen mukaan niin Norja, Ruotsi kuin Suomikin selvittävät erilaisia juridisia kysymyksiä kuten sitä miten ottaa huostaan lapsia jos vanhemmat ovat toista mieltä.

– Siellä on myös vaikeat olosuhteet tunnistaa luotettavasti sukulaissuhteita ja toteuttaa DNA-testejä etenkin jos vanhemmat eivät ole läsnä.

Sota-alueella syntyneiden tai orvoksi jääneiden lasten sukulaisuussuhteita voidaan selvittää muun muassa lasten isovanhempien avulla. Näin ilmeisesti menetellään ruotsalaisen Skråmon lasten tapauksessa.

Sekä ruotsalaiset että norjalaiset toimittajat ovat käyneet leireillä haastattelemassa Isis-taistelijoita ja heidän puolisoitaan. Kaikki haastatellut ovat toivoneet, että poliitikot päättävät hakea heidät ja lapset kotimaahan. Mykkänen näkee asiassa myös riskejä.

– On selvä riski siitä, että radikalisoituneet aikuiset pyrkivät myös käyttämään hyväkseen kotouttamistoimenpiteitä, hän sanoo.

Syyriassa kurdien ylläpitämillä leireillä arvellaan olevan yhteensä toistasataa lasta Pohjoismaista.

Korjattu 25. huhtikuuta kello 15:20 Ruotsin ulkoministerin sukunimi Wallströmiksi.