Melkein joka neljäs lapsi ja nuori on ylipainoinen – kuntien välillä on suuria eroja

Pojilla ylipainoisuus on selvästi yleisempää kuin tytöillä.

ylipaino
kaksi poikaa torkkuu sohvalla pleikkarit sylissään.
Stas Solntsev / AOP

Melkein joka neljäs lapsi ja nuori on ylipainoinen, käy ilmi THL:n tuoreesta tilastosta. Pojilla ylipainoisuus on selvästi yleisempää kuin tytöillä.

2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia on ylipainoisia.

Ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joiden aikuista vastaava painoindeksi, ISO-BMI, on vähintään 25kg/m2.

Lihavia 2–16-vuotiaista pojista on 8 prosenttia ja tytöistä 4 prosenttia. Lihaviksi määritellään ne lapset ja nuoret, joiden painoindeksi on vähintään 30 kg/m2.

Ylipainoa ja lihavuutta verrattiin vuosien 2014 ja 2018 välillä. Ylipainon ja lihavuuden yleisyys on säilynyt suhteellisen samana.

Suurta vaihtelua kunnittain

Kuntien välillä on suurta vaihtelua ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä. Joissain kunnissa pojista lähes 60 prosenttia ja tytöistä lähes 40 prosenttia on ylipainoisia.

Myös lihavuus vaihtelee kunnittain. Kun joissain kunnissa pojista on lihavia vain pari prosenttia, toisissa kunnissa luku on 25 prosenttia. Tytöillä luku vaihtelee alle yhdestä prosentista 12 prosenttiin.

Ylipainoa on kertynyt erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist uskoo, että kuntien väliset erot johtuvat monesta eri syystä.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi koulumatkat ovat pitkiä, jolloin lapsi ei voi kulkea niitä kävellen tai pyöräillen. Myös liikuntaharrastuksia on vähemmän tarjolla kuin muualla, Lundqvist sanoo.

Hänen mukaansa lihavuus heijastelee myös alueiden taloudellista tilannetta. Vähävaraisilla alueilla ei välttämättä ole varaa ostaa terveellisiä ruokia.

Katso oman kuntasi tilanne

Vaikka lasten ja nuorten ylipaino ei ole lisääntynyt vuodesta 2014, pitää Lundqvist tuloksia surullisina.

– Suomessa on tehty töitä lihavuuden vähentämisen eteen, mutta luvut eivät silti ole kääntyneet laskuun. Nyt tarvitaan entistä suurempaa panostusta ja laajamittaisempaa yhteistyötä. Lasten ja nuorten ylipainoon olisi tärkeää puuttua ajoissa, koska pulskista lapsista tulee yleensä pulskia aikuisia, Lundqvist toteaa.

Yksittäisten kuntien tietoja voi tarkastella THL:n visuaalisissa tulostiivistelmissä (siirryt toiseen palveluun), joihin on koottu keskeiset tiedot kunkin kunnan tilanteesta. Käytössä on myös interaktiivinen karttasovellus (siirryt toiseen palveluun), jossa tuloksia voi tarkastella ja vertailla tarkemmin.

Tiedot perustuvat lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynneillä kirjattuihin pituus- ja painotietoihin vuosilta 2014–2018. Erilaisten potilastietojärjestelmien vuoksi kaikista kunnista ei saada tietoa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan Suomi tarvitsee viipymättä tietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta. Aikuisväestön ravitsemuksesta kerätään tietoa säännöllisesti FinRavinto-tutkimuksilla, mutta lasten ja nuorten valtakunnallinen seurantatieto puuttuu täysin.