Itä-Suomen pikkukunnat löivät hynttyyt yhteen vuosien väännön jälkeen – kuntaliitosten kulta-aika on ohi

Tänä vuonna Suomessa ei nähdä kuntaliitosta, mutta ensi vuonna luvassa on ainakin yksi liitos.

kuntaliitokset
Valtimon ja Nurmeksen kuntien raja 6-tiellä.
Valtimon kunta perustettiin vuonna 1909, kun se irtaantui Nurmeksesta. 110 vuoden jälkeen kunnat yhdistyvät jälleen.Pauliina Tolvanen / Yle

Tunnelma Valtimon kirkonkylällä Pohjois-Karjalassa on torstaiaamuna kaksijakoinen.

Edellisiltana on sinetöity kunnan historian suurin päätös: seitsemän kuukauden kuluttua Valtimon kunta lakkaa olemasta ja liittyy yli kolme kertaa suurempaan naapurikaupunkiin, Nurmekseen.

Yksi kadunkulkija luonnehtii liitoksen olevan "syvältä", mutta jo seuraava pitää Nurmekseen yhdistymistä "älyttömän hyvänä juttuna". Yksi uskoo kaikkien palvelujen katoavan kylältä. Toinen luottaa, että seudun elinvoima saattaa jopa piristyä.

Epävarmuus sotesta hidastaa liitostahtia

Kuntaliitosten tahti on ollut viime vuosina verkkainen. 2010-luvulla Suomessa on tehty 38 kuntaliitosta eli vain muutaman enemmän kuin kuntaliitosten huippuvuonna 2009. Tuolloin valtio maksoi kunnille yhdistymisavustusta.

Enää tukea ei heru samaan tapaan, ja siksi viimeisimmät liitokset ovat parin vuoden takaa. Vuonna 2017 Juankoski yhdistyi Kuopioon ja Luvia Eurajokeen.

Suurin syy hitaaseen tahtiin on vuosia valmisteltu sote- ja maakuntauudistus: liitoksen hyötyjä on ollut vaikea arvioida, kun kunnat eivät ole tienneet, mitä tehtäviä niille jää. Uudistuksen kaatuminen tarkoittaa, että hiljaiselo jatkunee lähivuodet.

Valtimolla yksi ääni ratkaisi

Nurmeksen kaupunginvaltuustossa päätös kuntaliitoksesta nuijittiin läpi yksimielisesti, mutta Valtimolla päätös syntyi vasta tiukan keskustelun ja sitäkin tiukemman äänestyksen jälkeen. Kyllä-kanta voitti vain yhden äänen erolla.

Valtimolaisten tiukka äänestystulos herätti Nurmeksessa kummastusta. Kuntaliitosta lähdettiin valmistelemaan Valtimon aloitteesta, joten oletuksena oli, että sille olisi ollut paikkakunnalla vahvempi kannatus.

– Kokouksen alla oli aistittavissa hämmästystä, mutta voimakkaimmin esiin nousi historiallisen kokouksen tuntu. Valtuutetuista näki, että he olivat saapuneet tekemään historiallisen päätöksen, kertoo Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anni Savolainen (sd.).

Ennen tätä viikkoa Valtimolla ja Nurmeksessa oli kokemusta vain kariutuneista kuntaliitosneuvotteluista. Ylä-Karjalan kunnat olivat selvittäneet liitosta tuloksetta jo kahteen kertaan, vuosina 2012 ja 2014.

Jos historia toistuu, edessä on 20 vuotta hiljaiseloa

Tänä vuonna kuntaliitosta on selvitetty Pohjois-Karjalan lisäksi Pohjanmaalla. Vaasa ja Mustasaari eivät päässeet yksimielisyyteen, Närpiö ja Kaskinen ottivat neuvotteluissa aikalisän.

Kuntaliitosneuvotteluja voi tuskin koskaan luonnehtia läpihuutojutuksi. Kuntien taloudellinen tilanne kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, miten innokkaasti he käyvät neuvotteluja.

Kuntaliitossa lähivuosien liitostahdin ennustamiseksi on laadittu viisi vaihtoehtoista kehityspolkua (siirryt toiseen palveluun) (pdf). Mikäli kuntien toimintaedellytykset pysyvät nykyisellä tasolla, liitosten määrä pysyy maltillisena. Sen sijaan kuntien talouden notkahtaminen voi vauhdittaa liitostahtia nopeastikin.

Yksi kehityspoluista on aaltomainen. Se perustuu oletukselle, että historia toistaa itseään. Tällöin edessä on parikymmentä vuotta kestävä aallonpohja, jota seuraa 10 vuoden pituinen kuntaliitosten aalto.

Uusi liitosbuumi on mahdollinen esimerkiksi siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveyspalvelut keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja reuna-alueiden elinvoima heikkenee.

Kahden pienen kunnan vastaus väestökatoon

Nurmes ja Valtimo ovat Pohjois-Karjalan reuna-aluetta, mutta mitään pakkoa liitokseen ei ollut.

Muutaman vuoden päästä tilanne olisi voinut olla toinen. Nurmes ja Valtimo perustelevat liitostaan muun muassa synkillä väestöennusteilla. Kummankin kunnan asukasluvun ennakoidaan putoavan nopeasti lähivuosina.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anni Savolainen painottaa, että kuntaliitos on kahden pienen kunnan yhteinen keino vastata olemassa oleviin haasteisiin.

– Liitoksen jälkeen olemme Pohjois-Karjalassa merkittävästi isompi kunta, mikä helpottaa esimerkiksi edunvalvontaa, Savolainen selittää.

Ensi vuoden alusta Nurmeksen kaupunginvaltuustossa istuu 51 valtuutettua nykyisen 30 sijaan. Savolainen uskoo, että yhteistyö luonnistuu yli vanhan kuntarajan. Onhan kuntien asukkailla jo nyt paljon yhteistä.

Nurmeksen ja Valtimon sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa maakunnallinen kuntayhtymä Siun sote, Valtimolta tullaan Nurmekseen lukioon, riistanhoitoyhdistykset yhdistyivät alkuvuodesta ja paikallislehti on ollut yhteinen aina.

– Yhteistyötä syntyy yhdessä tekemällä, Savolainen summaa.

Mitä mieltä olet kuntaliitoksista? Osallistu keskusteluun. Keskustelu suljetaan 25.4. kello 22.