Suomella on kolme kuukautta aikaa reagoida YK:n moitteisiin koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa – voiko syksyn vaaleja siirtää?

Saamelaiskäräjien vaalien siirtäminen edellyttäisi lainsäädännön muuttamista jo ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa.

vaalit
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjät ei ole vielä esittänyt valtiolle toimenpide-ehdotuksia koskien YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuja, kertoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Vesa Toppari / Yle

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saivat YK:n ihmisoikeuskomitealta moitteita helmikuussa. Suomella on päätöksen antamisesta lähtien kuusi kuukautta aikaa reagoida komitean ratkaisuihin.

Yhtenä toimenpiteenä on esitetty saamelaiskäräjien vaalien siirtämistä, jotta saamelaismääritelmää ehdittäisiin muuttaa komitean odottamalla tavalla ennen seuraavia vaaleja.

Vaalien siirtäminen vaatisi kuitenkin kiireellistä lakimuutosta, sillä saamelaiskäräjävaalit on määrä pitää syyskuussa.

Saamelaismääritelmä on ratkaisevassa asemassa YK:n moitteissa

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea julkisti helmikuun alussa kaksi Suomea koskevaa ratkaisua valitusasioissa, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymisen edellytyksiä.

Valitusten takana olivat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio saamelaiskäräjien hallituksen valtuuttamana, sekä saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi yhdessä 24 muun valittajan kanssa asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys.

Ratkaisuissaan ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Moitteet koskevat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.

Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se suosittelee (siirryt toiseen palveluun), että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään jatkossa vastaavat oikeusloukkaukset.

Suomella on elokuun alkuun saakka aikaa raportoida komitealle niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen johdosta on ryhdytty.

Klemetti Näkkäläjärvi
Klemetti Näkkäläjärvi on Sámi Árvvut -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän toimi saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuosina 2008–2015.Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Näkkäläjärvi ja kumppanit asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys esittävät ulkoministeriölle ja oikeusministeriölle, että Suomen on reagoitava päätökseen ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet ennen syksyn saamelaiskäräjävaaleja.

Valittajat vaativat muun muassa, että saamelaismääritelmä muutetaan sellaiseksi, jonka saamelaisyhteisö hyväksyy, ja että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vaaliluetteloon hyväksytyt henkilöt poistetaan vaaliluettelosta.

Seuraavat vaalit on määrä käydä 2.9.–30.9.2019. Siksi valittajat esittävätkin poikkeuslain säätämistä, jolla jatkettaisiin saamelaiskäräjien nykyistä toimikautta niin, että vaalit toimitettaisiin vasta syksyllä 2020.

– On liian vaarallista lähteä vaaleihin siinä valossa, mitä korkein hallinto-oikeus on aiemmin tehnyt, kun lakia ei ole muutettu, toteaa Näkkäläjärvi.

Saamelaiskäräjät ei ole vielä esittänyt omia toimenpide-ehdotuksiaan

Saamelaiskäräjien sisällä keskustelu YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisusta on yhä kesken, eikä saamelaisten parlamentaarinen elin ole vielä tavannut valtion edustajien kanssa keskustellakseen YK:n päätöksestä.

Keskustelu on näillä näkymin tarkoitus käydä toukokuun puolessa välissä, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Silloin selviää, millaisia toimenpide-ehdotuksia saamelaiskäräjillä on esittää valtiolle, ja tuleeko esimerkiksi vaalien siirtäminen kysymykseen.

– Vaalien siirtämisestä on käyty keskustelua myös saamelaiskäräjien hallituksessa. Toki vaalien siirtäminen vaatii, että saamelaiskäräjälakia on jotenkin muutettava, toteaa Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio lisää, että mikäli saamelaiskäräjälakia muutettaisiin vaalien osalta, niin miksi ei samalla voisi muuttaa saamelaismääritelmää. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että saamelaiskäräjävaalien vaalivalmistelut ovat jo käynnissä.

Lakimiessihteeri: “Vaalien siirtäminen on teoriassa mahdollista”

Vaalien siirtäminen vaatisi ensinnä saamelaiskäräjien omaa aloitetta, sillä vaaleista aikatauluineen on säädetty saamelaiskäräjälaissa. Saamelaiskäräjillä ei ole valtaa tehdä aloitetta suoraan eduskunnalle, joten lakimuutosta tulisi esittää hallitukselle ja viedä se läpi hallituksen ehdotuksena.

Vaalien siirtäminen vaatisi Suomen hallitukselta nopeaa asian käsittelyä, kertoo saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis.

Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, milloin Suomessa on jälleen toimiva hallitus.

Saamelaiskäräjät lakimiessihteeri Kalle Varis
Saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis arvioi, että lakimuutos on mahdollinen, mutta se vaatisi pikaisia toimenpiteitä.Vesa Toppari / Yle

Tavallisesti hallituksen lainsäädäntöehdotuksilla on kuukauden mittainen lausuntokierros. Variksen mukaan hallituksen esitys pitäisi viedä eteenpäin ilman lausuntokierrosta, jotta lakia ehdittäisiin säätää ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa.

– Mitä enemmän aikaa kuluu, sen epätodennäköisempää on, että näin voisi tapahtua, mutta teoriassa se on mahdollista, lisää Varis.

Eduskunnan kesän istuntotauko on lakimuutokselle takarajana, sillä saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu loppuu elokuun alussa.

Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi kertoo, että ministeriö on perehtynyt YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuihin ja aloittanut valmistelevan työn mahdollisen tulevan lainmuutoshankkeen pohjaksi.

– On liian aikaista sanoa, mikä sen sisältö olisi, mikäli lakimuutosta lähdetään tekemään. Tältä osin odotetaan seuraavan hallituksen linjauksia, toteaa Hautakorpi.

Lue myös:

Saamelaiskäräjät hakee KHO:n päätösten purkua – hyväksyi vaaliluetteloon 97 henkilöä, joita Saamelaiskäräjät ei pitänyt saamelaisina

YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta