Näin pienennät ruokahävikkiä – Pidä jääkaappi järjestyksessä ja valitse kaupassa kypsiä kasviksia

Parasta ennen -päivään voi suhtautua luovasti. Nenään ja makuaistiin kannattaa myös luottaa.

ruokahävikki
Kasvishävikkiruokaa pöydälle katettuna.
Kemiläisille järjestetään kasvishävikkiruokamaistiaisia.Kyösti Vaara / Yle

Ruokaa laitetaan roskiin kaupoissa ja kodeissa. Monet kaupat pienentävät hävikkiä myymällä alennetuilla hinnoilla tuotteet, joiden parasta ennen -päivä tai viimeinen käyttöpäivä lähestyvät.

Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on alle viidennes eli noin 12-14 kiloa suomalaista kohti (siirryt toiseen palveluun). Kotitalouksien osuus hävikistä on 30 prosenttia. (siirryt toiseen palveluun) Loput hävikistä syntyy alkutuotannossa, teollisuudessa ja ravitsemuspalveluyrityksissä.

– Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyy keskimäärin alle kaksi prosenttia elintarvikkeista, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen.

Asiakas voi pienentää ruokahävikkiä jo kaupassa

Viimeisen käyttöpäivän ohittanutta tuotetta ei saa myydä. Sen sijaan parasta ennen -päivän ylittäneitä tuotteita saa myydä, jos tuote on kunnossa, mutta suositellaan, että päiväyksen ohituksesta on tuotteessa merkintä.

– Käytännössä parasta ennen -päivän ohittaneita tuotteita ei myydä. Kuluttajille syntyvä mielikuva tuotteista on tärkeä, Nieminen sanoo.

Tarja Sipilä hakee hävikkiruokaa kaupasta
Tarja Sipilä hakemassa hävikkiruokaa marketista.Yle / Kyösti Vaara

Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa. Kuluttajat voivat omalla toiminnallaan vähentää hävikkiä jo kaupassa. Asiakkaat ovat tottuneet valitsemaan parhaat tuotteet. Puolikypsien hedelmien ja vihannesten sijaan kaupassa voi valita kypsiä ja näin vähentää hävikkiä.

Kemissä opetellaan haistelemaan ja maistelemaan

Kemissä halutaan vähentää ruokahävikkiä ja ohjata samalla kaupunkilaisia syömään terveellisemmin. Kaupunki on palkannut Tarja Sipilän kasvisravinto-ohjaajaksi Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeeseen. Hänen tehtävänsä on muun muassa järjestää hävikki- ja kasvisruoan valmistamis- ja maistelutilaisuuksia.

Tarja Sipilä ja kasvishävikkiruokapöytä
Tarja Sipilä ja kasvishävikkiruokapöytä.Yle / Kyösti Vaara

Sipilä ottaa muutaman kerran viikossa laukut mukaansa ja hakee ilmaista hävikkiruokaa Kemin marketeista. Hän tarkistaa tuotteet toimistollaan. Kaikkia parasta ennen -päiväyksen ohittaneita tuotteita ei pidä käyttää, mutta haju- ja makuaistia voi harjoittaa kertomaan, mikä kelpaa syötäväksi ja mikä ei.

– Kasviksissa voi olla pieniä kolhuja, mutta ulkonäkö ei aina kerro, onko se hyvää ruokaa. Maitotaloustuotteissa on tietysti päivämäärät, mutta aina on käytetty pikkuisen happamampiakin maitotuotteita.

Sipilä on järjestänyt erityisiä hävikki- ja kasvisruokatilaisuuksia. Esimerkiksi hieman nuutuneet salaatit hän huuhtoo vedellä ja kuivaa salaattilingolla, jolloin ne virkistyvät. Niistä saa hyviä smoothieaineksia.

Maistelutilaisuuteen tullut kemiläinen Rauno Pulkkinen ylistää ruokaa.

– Aivan yllättävää. Harvoin saa näin hyvää ruokaa.

Pidä jääkaappi järjestyksessä

Sipilä muistuttaa yksinkertaisesta keinosta vähentää hävikkiä kotona: Pidä jääkaappi hyvässä järjestyksessä. Vanhentuvat tuotteet voi asettaa jääkaapissa etualalle.

– Tutkitaan mitä jääkaappiin on jo aikaisemmin tullut hankittua. Käytetään vanhimmat ensin, vaikka ne olisivat vähän jo nuutuneita. Niistä tulee tosi hyvää keittoa.

Tarja Sipilä ja Keijo Lappalainen
Pöytä on katettu. Keijo Lappalainen keräämässä hävikkiruokamaisitiaisia Tarja Sipilän antaessa vinkkejä pöydän antimista. Yle / Kyösti Vaara

Hävikkiruoan kanssa pitää olla järki päässä. Viimeinen myyntipäivä pitää ottaa vakavasti, mutta parasta ennen -päivään voi suhtautua vapaammin, sanoo Tutkija Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta.

– Omia aisteja voi harjoittaa tuotteiden laadun tunnistamisessa.

Lue lisää:

Hävikkiruoka kasvattaa ruokalaskua 500 eurolla vuodessa – millaista apua kiertotalous voisi tarjota?

Kommentointi sulkeutuu 29.4. kello 22.