Säteilyturvakeskus: UV-säteily ei huoleta nuorisoa tai vanhoja miehiä

Suomessa voi silti altistua haitalliselle UV-säteilylle suurimman osan vuodesta, vaikka aurinko voi pysytellä monta kuukautta piilossa tai vain pilkahtaa toisinaan pilven raosta.

ultraviolettisäteily
Mies ottaa aurinkoa laiturilla.
Seppo Sarkkinen / Yle

Suomalaiset ymmärtävät yleensä hyvin UV-säteilyn aiheuttaman ihosyöpäriskin, mutta nuorten ikäryhmässä riskiin suhtaudutaan huolettomasti, toteaa Säteilyturvakeskuksen viime vuoden lopussa teettämä kysely (siirryt toiseen palveluun).

Kyselyn mukaan 43 prosenttia suomalaisista pitää UV-säteilyä vähintään melko suurena riskinä omalle terveydelle. Sen sijaan 15–25-vuotiaiden keskuudessa vain noin kolmannes pitää riskiä vähintään melko suurena.

– Erityisesti nuoret sekä vanhemmat miehet eivät pidä UV-säteilyä oikeastaan minkäänlaisena riskinä omalle terveydelle. Nuoret miehet eivät myöskään suojaudu kovinkaan aktiivisesti, sanoo Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Anne Höytö Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa.

Muistisääntönä varjo

Hieman alle kolmannes suomalaisista ottaa tietoisesti aurinkoa muun muassa ruskettumisen, D-vitamiinin saannin ja mielialan kohottamisen takia. Noin 23 prosenttia polttaa ihonsa Suomessa auringossa vähintään kerran vuodessa. Keskimääräistä useammin ihonsa polttavat alle 35-vuotiaat.

Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta suomalaiset voivat altistua haitalliselle UV-säteilylle suuren osan vuodesta.

UV-indeksi voi nousta (siirryt toiseen palveluun) maaliskuun loppupuolelta lähtien syyskuun puoliväliin asti yli kolmen, eli suojautuminen on tarpeen ulkoillessa, sanoo tarkastaja Anne Höytö.

– Keskikesällä UV-säteily voi olla varsin voimakasta, vaikka taivaalla olisi ohut pilviverho.

Höytö kehottaa seuraamaan omaa varjoa auringonpaisteessa. Mitä lyhyempi varjo auringonpaisteessa jää, sitä voimakkaampaa säteily on.

– Kun varjo lyhenee, niin suojautumistarve lisääntyy.

Suojaa on haettava viimeistään silloin, kun varjo on vähintään alle puolitoistakertainen omaan pituuteen verrattuna.

Viime vuosikymmeninä ihosyövät ovat yleistyneet, kaikkein nopeimmin ihomelanooma.

Syöpäjärjestöjen mukaan vuonna 2016 melanoomaan sairastui 975 miestä ja 972 naista. Tutkimusten valossa tärkein melanooman riskitekijä on auringon UV-säteily. Syöpäjärjestöt arvioivat, että riittävällä suojautumisella voitaisiin välttää jopa 90–95 prosenttia melanoomatapauksista.

Miten ottaa aurinkoa turvallisesti?

– Mieluummin purkista kuin auringosta, opastaa tarkastaja Anne Höytö rusketusta kaipaavia.

Höytö ei suosittele lainkaan tarkoitushakuista auringonottamista. Jos päivetystä kuitenkin haluaa, kannattaa iho totutella varovasti aurinkoon talven jäljiltä. Kannattaa myös muistaa levittää suurisuojakertoimista aurinkorasvaa säännöllisesti iholle auringossa oleillessa.

– Suojakerroin voisi olla vähintään 30 tai jos on herkempi iho, niin jopa 50, Höytö muistuttaa.

Säteilyturvakeskus, Syöpäjärjestöt ja Ilmatieteen laitos järjestivät torstaina tiedotustilaisuuden auringon UV-säteilystä ja ihosyöpätilanteesta.

Lue lisää:

Suojaudu auringolta oikein (STUK) (siirryt toiseen palveluun)