Uusi kännykkäsovellus Tellonym on lisännyt kiusaamista: "Kiinnijäämisen mahdollisuus on käytännössä olematon"

Tellonym on mobiilipalvelu, jossa voi jättää viestejä anonyymisti toisille. Tämä voi vaikuttaa nuoriin ja heidän itsetuntoonsa.

Yle Uutisluokka
Nuori katsoo Tellonym-sovellusta kännykästään
Melko nuortenkin lasten kännykkänäytöltä saattaa löytyä Tellonymin pinkki logo, vaikka sovelluksen ikäraja on 17 vuotta.Salli Piirainen

Suosiotaan kasvattava Tellonym-sovellus näkyy ikävällä tavalla nuorten kanssa työskentelevien arjessa.

Nokialla sijaitsevan Emäkosken koulun kuraattori Sari Arosarka, koulupsykologi Jenni Saranpää ja terveydenhoitaja Heli Vuorenmaa kertoivat saavansa harmittavan monia yhteydenottoja Tellonymissä tapahtuvan kiusaamisen vuoksi.

– Kiusaamista lisää erityisesti se, että kiinnijäämisen mahdollisuus on käytännössä olematon, he kertovat.

Viime vuoden lopulla yleistyneen kännykkäsovelluksen nimi koostuu englannin kielen sanoista tell ja anonym eli kerro anonyymisti. Tellonymissä voi siis laittaa viestejä ja kysymyksiä kelle tahansa paljastamatta omaa henkilöllisyyttään viestin saajalle.

Monet Tellonymin nuoret suomalaiskäyttäjät linkkaavat oman tilinsä esimerkiksi Snapchatiin tai Instagramiin, ja myös niistä sovelluksesta muut voivat lähettää Tellonymin käyttäjälle nimettömiä viestejä.

Tellonymissä haukkujat ovat säälittäviä

Yleisimmin viestit ovat mukavia, kuten kehuja, mutta kiusaaminen ja haukkuminen on harmittavan yleistä.

Emäkosken koulua käyvä Sampo Kenny, 13, käyttää Tellonymiä satunnaisesti. Hänen mielestään sovelluksella on huono konsepti, sillä siellä on erittäin helppo kiusata lähettämällä anonyymejä viestejä toisille käyttäjille.

Kennylle "vihamieliset" viestit tulevat usein vain huumorimielessä, ja hän ymmärtää ne vitseinä.

– Ihmiset, jotka haukkuvat sovelluksessa, ovat säälittäviä, koska eivät uskalla tulla sanomaan asiaansa henkilökohtaisesti. Ihmiset pystyvät piiloutumaan helposti anonyymien kommenttien taakse ja saattavat jättää viesteihin harkitsemattomia ajatuksia, joita ei tulisi mieleenkään sanoa vasten kasvoja, hän sanoo.

Siiri Mäkipelto
Siiri Mäkipelto, 13, toivoo saavansa Tellonymissä rehellisiä mielipiteitä. Salli Piirainen

Nokialainen Siiri Mäkipelto, 13, ei anna ikäville kommenteille liikaa painoarvoa.

– En jää miettimään epäasiallisia viestejä liikaa, koska tiedän, etteivät ne pidä paikkaansa. Se on vain heidän tapansa purkaa omaa pahaa oloaan, Mäkipelto sanoo.

Tellonymissä on myös se huono puoli, että yleensä ihmiset eivät edes pyynnöstä tule kertomaan, keitä ovat, vaikka Sampo Kenny itse niin tekisi.

Aitoja mielipiteitä ilman suuttumisen pelkoa

Jos nuoret tiedostavat Tellonymin huonot puolet, miksi he ylipäätään käyttävät sitä?

– Haluan, että ihmiset sanoo mitä mieltä he oikeasti ovat ilman painetta siitä, että suuttuisin heille, Siiri Mäkipelto kertoo omista motiiveistaan.

Sampo Kennyn mukaan nuoret käyttävät sitä, koska muutkin käyttävät ja usein muun tekemisen puutteessa.

Kennyn mielestä sovelluksen avulla oppii ottamaan kritiikkiä vastaan. Hän sanoo sovelluksen käytön olevan täysin omalla vastuulla. Jos ilkeät viestit ahdistavat, mikään ei estä kirjautumasta sovelluksesta ulos.

Nimettömyys lisää kiusaamisen riskiä

Tellonymistä ei ole vielä saatavissa tarkempia käyttäjätilastoja. Yrittäjä, tietokirjailija ja kouluttaja Harto Pönkä arvelee, että Suomessa Tellonymiä käyttää tuskin edes kymmeniä tuhansia ihmistä kuukaudessa.

– Tällaiset uudet palvelut leviävät tyypillisesti hyvin eri tavoin eri kaupungeissa ja niiden käyttö on siis aluksi paikkakunta- ja jopa kaveriporukka- tai koulukohtaista.

Englannissa ja Saksassa Tellonymin suosio on Pönkän arvion mukaan suurempi kuin Suomessa.

Pönkä suhtautuu melko kriittisesti palveluiden nimettömyyteen.

– Tellonym tuo mieleen muutama vuosi sitten suositun Ask.fm-palvelun. Molemmat ovat anonyymin kysymisen mahdollistavia somepalveluja.

– Ask.fm:lle kehittyi ikävä maine nimettömän kiusaamisen mahdollistavana kanavana, ja pahimmillaan sen raportoitiin liittyneen myös nuorten itsemurhiin. Tellonymin kohdalla on helppo ennakoida vastaavan tyyppisiä haittapuolia. Kun nettikiusaamista voi tehdä jäämättä kiinni, sitä valitettavasti myös tehdään.

Pönkä suosittelee noudattamaan palvelun ikärajaa, joka on 17 vuotta. Hänen mielestään se on hyvin perusteltu, eikä huoltajien kannattaisi siitä joustaa, sillä kyse on lasten ja nuorten turvallisuudesta.

Kirjoittajat Puro Paloviita ja Meri Talvitie sekä kuvaaja Salli Piirainen ovat Emäkosken koulun viestintäluokka 7G:n oppilaita.