Kevätmuutto täyttää lintuharrastajien havaintovihkot, mutta lajikato näkyy jo linnustossa – "Peltosirkku on Lapista kuollut sukupuuttoon"

Lintujen kevätmuutto on Lapissa jo hyvässä vauhdissa. Ensimmäisiin suliin saapuneiden vesilintujen lisäksi Lapissa on nähty jo muun muassa kuoveja, töyhtöhyyppiä sekä taivaanvuohia. Keväisessä maisemassa kuuluvat jo rastaiden laulut sekä kurkiaurojen törähdykset.

muuttolinnut
Merihanhia merenrannalla.
Merihanhia tepastelemassa Perämeren rannalla.Jenni Mehtonen/Yle

Aurinko sulattaa jäätä Kemin Rytikarissa sijaitsevan Kattilanlahden lintutornin edustalla. Jo auenneiden sulapaikkojen reunalle on laskeutunut joutsenia, jotka levittelevät siipiään kevätauringon kimalluksessa. Tukkasotkat ja telkät uiskentelevat taustalla.

Lintuja jo aamuvarhaisella tähyämään saapunut Jouko Kärkkäinen on kokenut lintuharrastaja. Hänellä on taskussaan rullalle kierretty vihko, johon on jo kertynyt sivukaupalla lintuhavaintoja. Helmikuulla syntyneet ensimmäiset lyijykynämerkinnät alkavat jo haalistua.

– Tänä aamuna näin ensimmäisen ampuhaukan ja ensimmäinen pikkutylli oli tuolla tuhka-altaalla, Kärkkäinen kertoo aamutuimaan tekemistään lintuhavainnoista.

Jouko Kärkkäinen ja Tuula Laasanen kiikaroivat muuttolintuja Kattilanlahden lintutornissa Kemin Rytikarissa.
Jouko Kärkkäinen ja Tuula Laasanen kiikaroivat muuttolintuja Kattilanlahden lintutornissa Kemin Rytikarissa.Jenni Mehtonen/Yle

Perämeren pohjukassa kevät etenee kohisten ja lämpimät ilmat vauhdittavat lintujen kevätmuuttoa. Seuraksi lintutorniin Kärkkäisen kanssa on kiivennyt samassa lintuharrastajien seurassa Xenus ry:ssä puheenjohtajana toimiva Tuula Laasanen, joka kertoo kevätmuuton edenneen tavanomaisessa tahdissa.

– Näyttää aika mukavalta, joka päivä on tullut jotakin uutta nähtävää ja nyt tulee kyllä aika ahkeraan kierreltyä. Rupesin tuossa jo odottamaan västäräkkiä ja kuovia ja ne tulivat ajallaan.

Meri-Lapin rannikolle ovat jo löytäneet tiensä niin rastaat, vesilinnut kuin kuovitkin. Muutamista pääskysistäkin on jo tehty havaintoja, mutta kokeneet lintubongarit kertovat, että vielä parin pääskyhavainnon perusteella ei kesää voi julistaa alkaneeksi.

– Yleensä ennätysaikaisia lintuja on yksi ja saattaa mennä viikko, toistakin ennen kuin seuraavat ilmestyvät, Jouko Kärkkäinen kertoo.

Kurkiaura lentää taivaalla Meri-Lapin yllä.
Kurkiaura lentää taivaalla Meri-Lapin yllä.Jenni Mehtonen/Yle

Peltosirkku on melkein kadonnut, hömötiaisen tilanne huolettaa

Maaliskuussa julkaistiin Punainen kirja -niminen huolestuttava raportti, jonka mukaan Suomen luonto köyhtyy edelleen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten sammalissa sekä linnuissa.

Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka sekä viherpeippo.

Myös Kärkkäinen kertoo havainneensa luonnossa huolestuttavia muutoksia.

– Laitoin viime vuonna lintubongareiden käyttämään Tiira-järjestelmään, että Lapissa ei tavattu viime vuonna ollenkaan peltosirkkua. Vielä sata vuotta sitten laji oli Lapissa yhtä yleinen kuin keltasirkku, mutta nyt sitä ei löydä täältä etsimälläkään, vaan se on Lapista kuollut sukupuuttoon.

Kärkkäinen kertoo, että laji on käynyt todella vähäiseksi myös Pohjanmaalla, missä sitä on aiemmin esiintynyt runsaslukuisena. Syynä lintujen katoamiseen on niiden päätyminen saaliiksi ja ruokalautasille muuttomatkallaan pohjoiseen.

Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun) (tilaajille) kolme vuotta sitten, kuinka kymmeniä miljoonia lintuja joutuu joka vuosi Välimeren maissa salametsästyksen uhriksi. Muuttomatkalla olevia lintuja ammutaan ja pyydetään julmin menetelmin, kuten myrkyin, verkoin, siimalenkein ja sivelemällä paksua liimaa oksiin.

– Kultasirkkua ei ole havaittu Suomessa enää pariin kymmeneen vuoteen. Se päätyy herkkusuiden ruuaksi lähinnä Kiinassa, Kärkkäinen kertoo.

Merihanhia uimassa Perämeressä.
Merihanhia uimassa Perämeressä.Jenni Mehtonen/Yle

Tutuista Lapin linnuista esimerkiksi hömötiaisen pesätilanne on ollut huononemaan päin. Kärkkäisen mielestä tässä näkyy selvästi metsien rakenteen muuttuminen: lahot koivupökkelöt, mihin hömötiainen yleensä pesii, ovat vähissä.

– Jos niitä sattuu olemaan jossakin hakkuuaukoilla, niin eivät ne linnut mene sellaisiin paikkoihin pesimään. Ne tarvitsevat suojapuuston ympärilleen.

Havaintovihkoihin hömötiaismerkintöjä kertyy vielä ympäri vuoden, mutta suunta on Kärkkäisen mielestä huolestuttava tämänkin lajin osalta.

Pönttötalkoot auttavat pesäpulassa

Linnut vähenevät ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Meri-Lapissa paikalliset lintuharrastajat yrittävät kuitenkin tehdä oman osansa lintujen elinolojen parantamiseksi pönttöjä rakentamalla.

– Kaksi vuotta sitten keväällä teimme kolmesataa linnunpönttöä, jotka laitettiin Kiikeliin, viime keväänä teimme reilut sata pönttöä Outokummun kaivosalueelle sekä reilut neljäkymmentä Kemin puistoihin Mansikkanokalle ja Meripuistoon. Nämä auttavat asiaa jonkun verran, Laasanen kertoo.

Tänä vuonna tarkoituksena on nikkaroida 150 pönttöä Kemin juhlavuoden kunniaksi.

Joutsenia jäällä.
Joutsenia jäällä Kattilanlahdella.Jenni Mehtonen/Yle

Keväthuumaus saa lintujenkin päät pyörälle

Lintujen keskuudessa käy nyt kova vilske. Välillä lajitoverit hätyytetään kauemmaksi äänekkäiden huutojen saattelemana siipiä vinhasti huitoen.

– Monella linnulla on soitimet menossa ja ne hakevat puolisoa, seuraavaksi aletaankin varmaan hakemaan pesäpaikkoja, kunhan rannat sulavat ja saarenmättäät löytyvät, Laasanen kertoo.

Kärkkäinen kertoo, että luonnossa saattaa monesti nähdä yllättäviäkin kolmiodraamoja.

– Satuin tässä yksi päivä näkemään kuinka varisten pesälle saapui vieras koiras, joka aikansa siinä touhusi. Oma koiras katseli vieressä ja lopulta nokkasi ja sai sen häädettyä pois. Aika rauhallisesti otti tämä herra vierailevan käynnin, Kärkkäinen hämmästelee näkemäänsä hyvähermoista varista.

– Välillä kannattaa pysätyä seurailemaan pidemmäksi aikaa, niin löytää näitä hyviä tapahtumia, Laasanen vinkkaa.

Hän tosin myöntää, että monesti lintubongaus vie voiton luonnonilmiöiden tarkkailulta.

Kurkiaura taivaalla.
Kurkiaura lentää taivaalla Kemin Rytikarin yllä.Jenni Mehtonen/Yle

Pari vuotta sitten Suomen täyttäessä pyöreät sata vuotta lintuharrastajat asettivat tavoitteekseen sadan eri lajin havaitsemisen vuoden aikana.

Kemi–Tornion lintuharrastajat ovat tänä vuonna asettaneet varapuheenjohtajalleen Jouko Kärkkäiselle vielä suuremman haasteen Kemin 150-vuotisjuhlien merkeissä. Merkkipäiviään juhlivan kaupungin alueelta tulisi bongata sama määrä lintuja.

– Tällä hetkellä mittarissa on 107. Se 150 tulee täyteen toukokuussa, Kärkkäinen ennakoi.