Kevät tuli kaupunkiin

Lintumaailman vuodenaikamuutoksia voi seurata myös kaupungissa. Kevät runsastuttaa kaupunkilinnut kertaheitolla.

Rakennettu ympäristö kiinnostaa lintuja, koska ne löytävät kaupungeista ravintoa, suojaa ja pesäpaikkoja, kertoo ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta.

Kaupunkilintuja ovat linnut, jotka pesivät tai käyvät säännöllisesti ruokailemassa tai tulevat talvisin säännöllisesti rakennettuihin kaupunkiympäristöihin.

Timo Vuorisalo

Varpunen, pulu eli kesykyyhky, varis, naakka ja lokit ovat näkyvimpiä kaupungissa viihtyviä lintuja.

Kaupunkien yleisimpiä lintuja ovat puolestaan lajit, jotka ovat tavallisia myös metsäalueilla: talitiainen, peippo, kertut ja rastaat.

Lokit ovat vallanneet kaupunkeja 1970-luvulta lähtien. On ajateltu, että kerrostalotasanteet ovat lokkiperspektiivistä kuin ulkoluotoja merellä.

Tavallisimmat katolla pesivät lokkilinnut ovat kalalokki, harmaalokki, selkälokki ja kalatiira. Pirkanmaalla ja Hämeessä naurulokkikin on löytänyt katoille. Helsingissä kattoasukkaana on tavattu jopa merilokki ja Turussa selkälokki.

Sinisorsaa eli heinäsorsaa on tietoisesti suosittu kaupungeissa.

Joskus 1800–1900-lukujen vaihteessa tuolta jostain Karjaan, Fiskarsin tienoilta lähti muotivillitys: pääteltiin, että on hienoa, kun on sorsalammikoita. Kaupunkipuistojen lammissa pesiviä sorsia on suosittu ruokkimalla.

Timo Vuorisalo

Varpunen on niin tiiviisti ihmisasutuksen seuralainen, että tutkijat jopa kiistelevät siitä, mikä on varpusen alkuperäinen asuinympäristö.

Kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu on kalliokyyhkystä polveutuva alalaji.

Varikset ovat runsastuneet kaupungeissa lokkien tavoin 1970-luvulta lähtien. Runsastumista selittää se, että variksia ei enää vainota entiseen tapaan. Kaupunki tarjoaa myös runsaasti ravintoa.

Kaupungeista on tavattu lentokyvyttömiä variksia siipisulkien katkeamisen vuoksi. Tämä on yhdistetty huonoon ravintoon.

Naakka on ollut Suomessa alun perin keskiajan kivikirkkojen pesimälaji.

Monet kirkot ovat sulkeneet vanhoja seinämissä olevia koloja ja ullakoita, jotta naakat eivät pääsisi niihin pesimään. Sen takia meillä on näitä kirkosta eronneita naakkoja paljon taajamien reunoilla.

Timo Vuorisalo

Kaupunkisuunnittelussa voidaan huomioida sekä lintujen tarpeet että niistä aiheutuvat ongelmat. Ihmisiä huolestuttavat lintujen uloste, ruokinta ja poikasistaan huolehtivat emolinnut.

Useimmiten linnuista on kuitenkin enemmän iloa kuin riesaa. Timo Vuorisalo muistuttaa, että tutkitusti viheralueet lintuineen ja eläimineen lisäävät viihtyisyyttä.

Kesän uusi harrastus voisi olla kaupunkilintujen bongaus.

Tekijät

Teksti ja kuvat

Tiina Kokko

Julkaistu 27.4.