"Tietenkään en varautunut putoamiseen!" sanoo Susanna Koski – entäs muut eduskunnasta pudonneet? Yle selvitti, mitä heidän elämäänsä kuuluu

Yle selvitti, mitä tulevaisuuden suunnitelmia pudonneilla kansanedustajilla on. Osalle lopputulos oli onnellinen sattumus, osalle vieläkin kipeä paikka.

Joona Räsänen ja Susanna Koski Kuva: joonarasanen.fi, Yle

Suurin osa eduskunnasta pudonneista kansanedustajista harkitsee vielä seuraavaa siirtoa urallaan. Kevään eduskuntavaalit toivat Arkadianmäelle suuren vaihtuvuuden. Istuvista kansanedustajista 48 ei onnistunut uusimaan paikkaansa, vaikka oli ehdolla.

Yle kysyi joukolta pudonneita kansanedustajia, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia heillä on:

Joona Räsänen: Isyysvapaalle ja yhteiskunnallisten asioiden pariin

Joona Räsänen. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Yksi täpärimmin eduskuntatalosta lähtöpassit saaneista kansanedustajista on lohjalainen Joona Räsänen. Sosiaalidemokraattien ensimmäisen kauden parlamentaarikon äänisaaliista jäi puuttumaan 36 lipuketta.

– Tällä naamalla ei nyt tällä kertaa irronnut enempää ääniä ja toiset oli parempia, minkäs teet. Toki on ollut pettymyksen tunnetta, mutta toisaalta myös positiivista virettä, että nyt on jonkun uuden aika, Räsänen toteaa tyynesti.

32-vuotiasta Joona Räsästä voi pitää miltei synnynnäisenä poliitikkona. Hänen kummisetänsä on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Räsänen on noussut Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi isänsä jalanjäljissä.

– "Sukurasitetta" enemmän on kyse yhteisistä asioista ja niiden hoitamisesta, Räsänen kuittaa – poliitikon tyyliin.

Jatkosuunnitelmia hänellä ei toistaiseksi ole. Ihan ensimmäisenä Räsänen aikoo pitää pois loput isyysvapaapäivänsä, mutta muusta ei toistaiseksi ole tietoa.

– Kyllä veikkaan, että yhteiskunnallisten asioiden parissa jatkossakin teen töitä. Nyt on kuitenkin aika vähän vetää henkeä ja miettiä, että mitä tulevaisuudessa haluan tehdä.

Susanna Koski: "Tietenkään en varautunut putoamiseen!"

Susanna Koski Kuva: Yle

Kun valtakunnassa on noteerattu vaasalaisen kansanedustajan Susanna Kosken (kok.) putoaminen eduskunnasta, on yleensä kaivettu esille hänen kylmäksi haukuttu kohtaamisensa pitkäaikaistyöttömän kanssa Ylen ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun).

Kosken mukaan putoaminen johtui kuitenkin aivan muista syistä, etenkin Vaasan keskussairaalan päivystyskiistasta. Hallitus päätti lakkauttaa Vaasasta ympärivuotisen laajan päivystyksen.

Koski äänesti kotikaupunkinsa sairaalan puolesta, mutta päätös vaikutti silti todennäköisesti hänen suosioonsa Vaasassa. Vaaleissa hänen äänimääränsä putosi Vaasassa, mutta nousi monissa muissa vaalipiirin kunnissa. Lopputulos oli, että paikan uusiminen jäi 210 äänen päähän.

– Minusta tämä analyysi on niin yksiselitteisen selkeä, että se helpottaa uusien suunnitelmien tekemistä.

Mitään erityistä uutta suunnitelmaa Koskella ei ole vielä tässä vaiheessa kerrottavana. Hän sanoo kuitenkin olevansa edelleen sitoutunut politiikkaan ja kokoomukseen.

33-vuotias pohjalainen sanoo, ettei ollut varautunut putoamiseen muuten kuin siivoamalla työhuoneensa eduskunnassa etukäteen.

– En tietenkään! Minun mielestäni kannattaa aina keskittyä siihen ensisijaiseen tavoitteeseen, jota on tekemässä. Jos tekee toisia suunnitelmia, yleensä ne asiat menee siihen suuntaan.

Touko Aalto: Opintojen jatkaminen kiinnostaa

Touko Aalto. Kuva: Laura Tolonen / Yle

Harvan kansanedustajan poliittinen ura on kulkenut sellaista vuoristorataa kuin Touko Aallon (vihr.). Neljän vuoden aikana hän ehti nousta kaupunginvaltuutetusta kansanedustajaksi ja puolueen puheenjohtajaksi, luopua puheenjohtajuudesta – ja lopuksi pudota eduskunnasta. Vaalisunnuntai on päivä, jota mies ei halua enää muistella.

– Noihin hetkiin palaaminen ei vain auta yhtään mitään, hän sanoo.

Sitten hän nauraa, kun miettii, miten arki on muuttunut. Vielä muutama viikko sitten jokainen päivä alkoi ja loppui työsähköpostin katsomisella.

– Nyt ei tarvitse olla enää 24/7 tavoitettavissa eikä lausuntoautomaattina kaikista asioista. Toki siihen liittyy myös paljon irti päästämistä ja uuden opettelua.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat hänellä vielä miettimisen tasolla. Ei nopeita kiihdytyksiä, ei nopeita jarrutuksia, ei suunnanmuutoksia. Yhden asian hän kuitenkin paljastaa elämästään: opintojen jatkaminen kiinnostaa.

Kun Aalto lähti politiikkaan vuonna 2007 ensin ylioppilaskunnan ja sitten kaupunginvaltuuston kautta, valtio-opin opinnot jäivät gradua vaille valmiiksi.

– Politiikka täytti niin täysin elämän, että gradu jäi odottamaan semmoista aikaa, jolloin ehtii pistämään siihen vähän ajatusta. Nyt on tarkoitus katsoa niitäkin asioita.

Aalto sanoo saaneensa myös työrintamalla joitakin alustavia yhteydenottoja. Hän kertoo etsivänsä jotain sellaista tehtävää, jossa voisi hyödyntää viime vuosien aikana kertynyttä kokemusta ja osaamista.

– Haluan tehdä jatkossakin töitä niiden arvojen puolesta, joiden puolesta olen töitä tehnyt.

Kimmo Tiilikainen: Ministerinhommia ja muuttolintuja, hashtag "freedom"

Kimmo Tiilikainen. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Neljän kauden kansanedustaja, eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja, entinen ympäristöministeri ja istuva asunto-, energia- ja ympäristöministeri. Keskustan Kimmo Tiilikainen oli eittämättä yksi isoimmista nimistä, joiden kohtaloksi eduskunnan suoranainen kevätsiivous tuli.

Tiilikainen oli kotiseudullaan Kymen ja Kaakkois-Suomen vaalipiireissä kärkiehdokkaita, mutta näihin vaaleihin hän haki ensimmäistä kertaa Helsingin vaalipiiristä. Äänimäärä lähes puolittui, eikä keskustalta valittu Helsingistä lopulta ketään.

– Kun otin riskin vaalipiirin vaihdoksella, täytyi totta kai varautua siihen, että ei tule valituksi. Toivoin, että paikka olisi vielä tullut, mutta maailma ei mustunut. Annoin silloin Ylellekin haastatteluja ei siellä kovin musertunut äijä tainnut olla.

Ministerinä Tiilikainen ei pudonnut vaalituloksen vahvistamisen jälkeen yhtä äkkinäisesti tyhjän päälle kuin monet muut: hänen työnsä jatkuu toimitusministerinä niin kauan, kunnes uusi hallitus aloittaa. Siihen voi mennä pitkäänkin.

Samassa asemassa ovat sinisten riveissä eduskunnasta pudonneet Sampo Terho, Jussi Niinistö ja Pirkko Mattila. Heistä Niinistö kommentoi erityisavustajansa kautta Ylelle, että tulevaisuuden suunnitelmista kertominen ei ole vielä ajankohtaista.

– Ministerin työt ovat tietenkin nyt sillä tavalla erilaisia, että teen vain eteen tulevat hommat pois, jotta pöytä on seuraajalle mahdollisimman puhdas. Ennen vaaleja minulla oli vielä tavoite, että hommat jatkuu, Tiilikainen kertoo.

Yksi asia on kuitenkin muuttunut. Työpäivät ovat lyhentyneet ja harrastuksille on aikaa. Muutama päivä vaalien jälkeen lintuharrastajana tunnetun Tiilikaisen Twitter-virta alkoikin täyttyä muuttolintuhavainnoista. Yhteen lintutwiittiin hän oli lisännyt tunnisteen, joka ehkä kuvaa miehen tuntemuksia nyt: #freedom.

Toimi Kankaanniemi: Eduskunnan ehkä onnellisin putoaja

Toimi Kankaanniemi. Kuva: Laura Tolonen / Yle

Voiko kansanedustaja olla onnellinen siitä, että ei tullut valituksi? Tältä ainakin vaikuttaa, kun kuuntelee perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen ajatuksia kaksi viikkoa vaalien jälkeen.

69-vuotias jyväskyläläinen oli Helsingin vaalipiirin Mika Raatikaisen ohella ainoa perussuomalaisten istuvista kansanedustajista, joka ei uusinut paikkaansa. Kankaanniemeä tulos ei harmita, päinvastoin.

Hän kertoo lupautuneensa ehdokkaaksi vain sillä ehdolla, että hän "ei tee oikein mitään": ei kampanjointia jokaisessa vaalipiirin kunnassa, ei mainoksia televisioon eikä enää jokaiseen lehteen.

– Ja sitten kävikin näin mukavasti, että Jouni Kotiaho teki oikein voimakkaan kampanjan ja meni ohi. Onnittelin häntä sydämestäni. Oli hyvä, että nuoremmat miehet menivät läpi ja minä jäin varalle.

Kokeneena edustajana Kankaanniemi tietää, että rannalle jääminen ei ole monille kansanedustajille yhtä helppoa. Hän on seurannut pettymyksen kokeneita vierestä ja pettynyt itsekin, kun putosi eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa.

– Kaikki hylkää yhtäkkiä, kukaan ei kysy mitään, puhelut loppuu ja tulee vain sellaista postia, että on luovutettava tämä ja tuo. Onhan se karmea muutos elämään.

Kankaanniemen sopeutumista helpottaa eläke: hän on ehtinyt olla työelämässä vuodesta 1973. Sitä paitsi hän ei pääse irti eduskunnasta kokonaan, vaan jatkaa tilintarkastajana vielä vuoden 2020 kevääseen. Se tarkoittaa neljää tai viittä kokousta.

– Jonkin aikaa menee aina vaalien jälkeen käytännön järjestelyissä, niin sanotuksi normaali-ihmiseksi siirtymisessä. Tein tuossa eläkehakemuksen ja aamuisin olen saanut nukkua vähän pidempään ja miettiä, mitä tänään tekisin.

Kankaanniemen tarinassa on kuitenkin vielä yksi mutta. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen on hakenut europarlamenttiin ja jos hänet valitaan, Kankaanniemi nousee varasijalta eduskuntaan.

"Lapset ovat olleet iloisia, että äiti on nyt enemmän kotona"

Pudonneet kansanedustajat ovat kansanedustajia siihen asti kun vaalitulos on vahvistettu, käytännössä pari päivää vaalien jälkeen. Tänä vuonna viimeinen palkkio maksettiin lähteville edustajille 17.4. Sen jälkeen on edessä puhelimien ja muiden talon tavaroiden luovuttaminen – ja kenties raskain urakka eli työhuoneen siivous.

– Varsinkin jos kansan tuomio on yllättävä, se on aika hankala tai raskaskin työ, tietää eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio.

– Sitten on joukko kerta toisensa jälkeen vaaleissa menestyviä kansanedustajia, jotka synkeällä mielellä tekevät siivouksen etukäteen huomatakseen, että kansan suosio riitti kuitenkin.

Vaalien jälkeen edustajat voivat joskus palata entiseen virkaansa. Muussa tapauksessa he voivat hakea Kevalta sopeutumisrahaa.

Jos vaalityöhön on käytetty kymmeniä tuhansia euroja ja putoaa eduskunnasta, se voi olla katkera paikka koko perheelle. Eräs tätä juttua varten haastateltu kansanedustaja ilmoitti tilillänsä olevan nyt 200 euroa, mutta ei halunnut tulla mainituksi nimellä.

– Meillä tippuvilla on niin heikko turva. Yrittäjänä en pysty saamaan esimerkiksi ansiosidonnaista ollenkaan, säestää puolestaan keskustan paltamolainen Marisanna Jarva, joka ei pystynyt uusimaan edustajanpaikkaansa Oulun vaalipiirissä.

Marisanna Jarva. Kuva: Heikki Rönty / Yle

Jarva sanoo alkaneensa hoitaa käytännön järjestelyitä heti vaalien jälkeisenä maanantaina. Hän aikoo katsoa kevään ja kesän yli, mikä seuraava siirto voisi olla.

– Maanantaista alkaen olen nauttinut siitä, että ei tarvitse matkustella Helsinkiin niin paljon. Lapset ovat olleet iloisia, että äiti on nyt enemmän kotona. Alan myös huolehtia fyysisestä kunnostani enemmän. Selkä oli varsinkin alkukaudesta huonossa kunnossa, kun edustajan työhön kuuluu niin paljon istumista ja matkustamista.

Vain harva palaa entiseen työhön

Vain harva pudonnut kansanedustaja palaa entiseen työhönsä. Esimerkiksi Uudenmaan vaalipiiristä pudonneista 12 kansanedustajasta viisi ilmoittaa tekevänsä niin. Paavo Väyrynen on ehdolla europarlamenttiin, mutta muiden tulevaisuus on enemmän tai vähemmän auki. Helsingin vaalipiiristä tippuneista viidestä edustajasta kaksi pyrkii niin ikään europarlamenttiin, loput eivät ole tehneet ratkaisuja.

Eero Lehti (kok.) kertoo Ylelle olevansa helpottunut putoamisestaan ja keskittyvänsä entistä enemmän itseensä. Leijonan kita -sarjassakin pääomasijoittajana ollut yrittäjä aikoo kuitenkin jatkaa sijoittamista.

Sari Raassina (kok.) ilmoitti jo vaali-iltana jättävänsä politiikan sen jälkeen, kun hänen kautensa kaupunginvaltuutettuna päättyy. Nyt hän kertoo Ylelle hakevansa töitä ensisijaisesti asuinseudultaan Kuopiosta, mutta myös kauempaa. Hän on ammatiltaan erikoislääkäri. Vaaleissa pahan kerran pettynyt konkari Juha Rehula (kesk.) ei vielä viime viikolla osannut arvioida, jatkaako hän politiikassa (siirryt toiseen palveluun).

Nämä kansanedustajat eivät onnistuneet uusimaan paikkaansa:

NimiPuolueVaalipiiri
Touko AaltoVIHRKeski-Suomen vaalipiiri
Olavi Ala-NissiläKESKVarsinais-Suomen vaalipiiri
Simon EloSINUudenmaan vaalipiiri
Tiina ElovaaraSINPirkanmaan vaalipiiri
Pertti HakanenKESKPirkanmaan vaalipiiri
Lasse HautalaKESKVaasan vaalipiiri
Reijo HongistoSINVaasan vaalipiiri
Ari JalonenKOKSatakunnan vaalipiiri
Marisanna JarvaKESKOulun vaalipiiri
Harri JaskariKOKPirkanmaan vaalipiiri
Toimi KankaanniemiPSKeski-Suomen vaalipiiri
Ilkka KantolaSDPVarsinais-Suomen vaalipiiri
Johanna KarimäkiVIHRUudenmaan vaalipiiri
Jyrki KasviVIHRUudenmaan vaalipiiri
Kimmo KiveläSINSavo-Karjalan vaalipiiri
Timo KorhonenKESKOulun vaalipiiri
Susanna KoskiKOKVaasan vaalipiiri
Kari KulmalaSINSavo-Karjalan vaalipiiri
Eero LehtiKOKUudenmaan vaalipiiri
Jari LindströmSINKaakkois-Suomen vaalipiiri
Eeva-Maria MaijalaKESKLapin vaalipiiri
Pirkko MattilaSINOulun vaalipiiri
Silvia ModigVASHelsingin vaalipiiri
Jussi NiinistöSINUudenmaan vaalipiiri
Mikaela NylanderRKPUudenmaan vaalipiiri
Markku PakkanenKESKKaakkois-Suomen vaalipiiri
Aila PaloniemiKESKKeski-Suomen vaalipiiri
Olli-Poika ParviainenVIHRPirkanmaan vaalipiiri
Ulla ParviainenKESKOulun vaalipiiri
Tuomo PuumalaKESKVaasan vaalipiiri
Sari RaassinaKOKSavo-Karjalan vaalipiiri
Mika RaatikainenPSHelsingin vaalipiiri
Juha RehulaKESKHämeen vaalipiiri
Eero ReijonenKESKSavo-Karjalan vaalipiiri
Veera RuohoKOKUudenmaan vaalipiiri
Joona RäsänenSDPUudenmaan vaalipiiri
Eero SuutariKOKOulun vaalipiiri
Satu TaavitsainenSDPKaakkois-Suomen vaalipiiri
Martti TaljaKESKHämeen vaalipiiri
Sampo TerhoSINUudenmaan vaalipiiri
Kimmo TiilikainenKESKHelsingin vaalipiiri
Pilvi TorstiSDPHelsingin vaalipiiri
Matti TorvinenSINLapin vaalipiiri
Kaj TurunenKOKKaakkois-Suomen vaalipiiri
Raija VahasaloKOKUudenmaan vaalipiiri
Eerikki ViljanenKESKUudenmaan vaalipiiri
Paavo VäyrynenSTLUudenmaan vaalipiiri
Ozan YanarVIHRHelsingin vaalipiiri

Jutun tekstiin korjattu 29.4.2019 kello 12:31 Juha Rehulan puolueeksi keskusta, kun aiemmin tekstissä hänen puolueekseen oli laitettu kokoomus.

Korjaus 6.5. Jutun alkuperäisessä versiossa luki virheellisesti, että Susanna Koski olisi äänestänyt Vaasan keskussairaalan laajaa ympärivuorokautisen päivystystä vastaan. Todellisuudessa hän äänesti sen puolesta, toisin kuin lähes kaikki muut hallituspuolueiden edustajat.