”Kiroillaan, homotellaan, haistatellaan” – huono kielenkäyttö voi jopa eristää muista ihmisistä

20-vuotisen uran tehnyt kuraattori on huolissan nuorten kielenkäytöstä. Ärräpäiden viljely voi kertoa pahasta henkisestä olosta.

Yle Uutisluokka
Herjaava viesti kännykän näytöllä.
Ruma kielenkäyttö kertoo usein nuoren pahoinvoinnista.Lauri Rautavuori / Yle

Vapaa-ajalla ja kouluissa esiintyvä huono kielenkäyttö huolestuttaa Hämeenlinnan alueella toimivaa kuraattoria Annamari Mäkelää.

Mäkelä kertoo, että huono kielenkäyttö voi olla haitaksi ihmissuhteissa, ja useat aikuiset pitävät huonoa kielenkäyttöä vastenmielisenä. Hänen mukaansa huono kielenkäyttö antaa helposti kehnon ensivaikutelman.

Kuraattori uskoo myös, että kiroilu ja haukkuminen kielivät nuoren huonosta henkisestä voinnista.

– Monet ajattelevatkin, että rumalla käytöksellä pääsee esille ja muiden suosioon. Myös kaveripiiri voi vaikuttaa.

Huono kielenkäyttö voi työntää ihmisiä pois ympäriltä. Esimerkiksi kesätyöpaikkoja hakiessa nuoren kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota omaan kielenkäyttöönsä.

Mäkelä vertaa koulussa kaverin kanssa käytyä keskustelua perheen yhteiseen vierailuun sukulaisten luona.

– Kotona kuultu kielenkäyttö antaa vaikutteita nuorelle. Esimerkiksi se, miten vanhemmat ja sisarukset puhuvat toisilleen vaikuttaa vahvasti nuorenkin kielenkäyttöön. Ympäristö siis vaikuttaa, Mäkelä kertoo.

Kuraattori Annamari Mäkelä.
Lähes 20 vuotta kuraattorin työtä tehnyt Annamari Mäkelä ei ole huomannut muutosta nuorten kielenkäytössä.Sanni Lamminen

Mitä on huono kielenkäyttö?

Huono kielenkäytön voi luokitella monella eri tapaa. Mäkelä muistuttaa, että huonot äidinkielen taidot ja huono kielenkäyttö ovat kaksi eri asiaa

– Sitähän se huono kielenkäyttö on, että kiroillaan, homotellaan, haistatellaan sekä arvioidaan toisten ulkonäköä, vaatetusta ja käytöstapoja.

Kuinka sitten aikuisten tulisi suhtautua nuoreen, joka kiroilee ja käyttää muutoin huonoa kieltä?

– Kärsivällisesti. Ruma kielenkäyttö voi olla vain vaihe elämässä, eikä se tarkoita, että se kestäisi loputtomiin, Mäkelä sanoo.

Kotona voidaan rajoittaa kielenkäyttöä. Perheenjäsen voi oikaista ja kysyä, onko pakko sanoa noin. Myös jos ei ymmärrä mitä toinen sanoo, on hyvä pyytää selventämään sanottua.

– Sen minä haluan vielä sanoa, että suhtautukaa siihen kirjoitettuun äidinkieleen kunnioittavasti. Äidinkieli on todella tärkeää, sellainen elämää kantava. Se auttaa tulevaisuudessa.

Iida Wathen ja Sanni Lamminen, Hämeenlinnan yhteiskoulun Uutisluokka.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.