Nuorten lukuharrastus jakautuu yhä voimakkaammin Suomessa – osa koululaisista ahmii kirjoja, osaa lukeminen ahdistaa

Opettajan mukaan lukutaito ja lukeminen ovat avain yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

lukeminen
Takana vas. Nuutti Ollikka, Enni Lainesalo, Iiris Seppänen ja edessä vas. Sara Lehto ja Saima Valaja istumassa portaikossa.
Nuutti Ollikka (takana vas.), opettaja Enni Lainesalo ja Iiris Seppänen sekä Sara Lehto (edessä vas.) ja Saima Valaja kertovat kaikki lukevansa paljon.Kati Turtola / Yle

Uutisluokan päivään osallistuvat koululaiset puurtavat Yle Hämeenlinnan toimituksessa. Seitsemäsluokkalaiset haastattelevat, editoivat juttuja ja kirjoittavat verkkotekstejä. Varsin moni näistä koululaisista kertoo, että lukeminen on mieluisaa puuhaa, koska se tarina tempaa mukaansa.

– Jos joku asia stressaa, niin kirjaa lukiessa muut ajatukset häviää, kun keskittyy siihen kirjaan, sanoo Sara Lehto, joka itse tarttuu useimmiten jännityskirjaan.

Lukeminen on hälyttävästi heikentynyt älypuhelinten aikaan

Koululaisten lukutaito ja innostus lukemiseen Suomessa jakautuu (siirryt toiseen palveluun)yhä voimakkaammin. OECD:n PISA-tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan koululaisten lukutaito on edelleen maailman huippua, mutta samalla on se joukko lisääntynyt, jonka lukutaito on heikko.

Hämeenlinnalainen äidinkielenopettaja Enni Lainesalo kertoo huomaavansa omassa työssään sekä oppilaiden erilaisen suhtautumisen että tasoerot lukemisessa.

Yle Uutisluokka kysyi Kaakkurin koulun oppilailta, miten seksuaalirikoksia on käsitelty ja miten asia on otettu esille.
Timo Nykyri / Yle

– Olen huolissani nimenomaan lukuharrastuksen ja lukutaidon voimakkaasta jakautumisesta, jonka näen työssäni päivittäin.

Lainesalo kertoo, että lukeminen on hälyttävästi heikentynyt älypuhelinten myötä eli noin kymmenen viimeisen vuoden aikana.

Äidinkielenopettajan mukaan osaa nuorista lukeminen ei kiinnosta lainkaan. He eivät harrasta lukemista ja lukeminen ahdistaa heitä.

– Heidän lukutaitonsa on myös valitettavasti melko heikko, sanoo Lainesalo.

Fantasiakirjoissa pääsee täysin eri maailmaan kuin mitä arkimaailma on.

Iiris Seppänen

Toisessa ääripäässä on koululaisia, jotka ovat todella harrastuneita ja kiinnostuneita lukemisesta. Esimerkiksi seitsemäsluokkalainen Iiris Seppänen kertoo lukevansa paljon. Häntä innostavat eniten fantasiaromaanit.

– Koska fantasiakirjoissa pääsee täysin eri maailmaan kuin mitä arkimaailma on, perustelee Seppänen.

Seppänen sanoo huomanneensa, että kaikkia lukeminen ei suinkaan kiinnosta.

– Sisko ei tykkää lukea juuri yhtään ja mä tykkään lukea tosi paljon. Mutta jos se kirja ei nappaa, niin en minä sitten jaksa sitä lukea, kertoo Iiris Seppänen.

"Kaikesta ei todellakaan ole tutoriaalia Youtubesta katsottavissa"

Kysymys koululaisten lukuinnostuksesta porautuu Enni Lainesalon mukaan syvälle. Se on avain kaikkeen yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

– Että nuoret pääsisivät kiinni jatko-opintoihin, työelämään ja lopulta osalliseksi tähän yhteiskuntaan. Elämme niin monimutkaisessa maailmassa tällä hetkellä, että meidän on ymmärrettävä ja arvioitava kaikkia niitä visuaalisia ja kirjallisia tekstejä, joita näemme. Kaikesta ei todellakaan ole tutoriaalia Youtubesta katsottavissa, sanoo Lainesalo.

Tyttöjen ja poikien lukuinnon välillä on iso ero

Lukutaidossa tyttöjen ja poikien välinen ero on maassamme suurempi kuin missään muussa OECD-maassa ja ero on kasvussa. Lukukeskuksen mukaan pojista lukutaidon heikolla tasolla on 16 prosenttia, kun tytöistä heikkoja lukijoita on seitsemän prosenttia. Erinomaiselle lukutaidon tasolla on tytöistä lähes viidennes ja pojista tason saavuttaa vain yhdeksän prosenttia.

kirja
Niko Mannonen / Yle

Seitsemäsluokkalainen Nuutti Ollikka sanoo lukevansa kirjaa joka ilta vartista puoleen tuntiin. Ollikan mukaan kaverien kanssa ei liiemmin jutella lukemisesta. Välituntipuheissa käydään useimmiten läpi pelaamista ja sosiaalisen median juttuja.

– Viime aikoina olen lukenut paljon erilaisten muusikoiden elämäkertoja, koska minua kiinnostaa musiikkkiala. Niistä saa tietoa siitä, miten niiden ura on lähtenyt lentoon, kun he ovat olleet nuoria, kertoo Ollikka.

Lukeminen voi olla myös sosiaalisutta vahvistavaa, sillä luokkakaveri Saima Valaja sanoo saaneensa uusia ystäviä juuri lukemisen myötä.

– Me ollaan kiinnostuneita samoista aihepiireistä ja asioista ja me kaikki luetaan aika paljon kirjoja. Itse luen lähinnä fantasia-, scifi- ja jännityspainotteisia kirjoja, en niinkään tietokirjoja, kertoo Valaja.