Analyysi: SDP ei pelkää lisävelkaa – taloudesta tulee hallitusneuvotteluiden kipukohta

Hallitustunnustelija Antti Rinne kysyy perjantaina muilta puolueilta haluja hallitukseen ja toiveita tulevasta politiikasta.

hallitusneuvottelut
Antti Rinne
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Perjantaina sosiaalidemokraattien puheenjohtajasta Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija. Takana on niukista niukin vaalivoitto.

Vaalien voittajat – SDP, vihreät ja vasemmistoliitto – katsovat, että kansa on puhunut ja haluaa muutoksen. Näiden puolueiden kielellä muutos tarkoittaa esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä, työllistämistoimissa porkkanaa mutta ei keppiä sekä tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa.

Rinne ei halunnut ennen vaaleja kertoa tarkkaa hintalappua puolueen vaalilupauksille. Hän kertoi suuruusluokan, joka on 1 –3 miljardia euroa. Hintalappu tarkentuu, kun puolueet pääsevät käymään hallitusneuvotteluita.

Sosiaalidemokraatit ovat Ylen tietojen mukaan menossa hallitusneuvotteluihin kasvattamaan budjettikehystä – eli menolisäyslistan kanssa.

Puolueen keskeinen vaalilupaus oli eriarvoisuuden poistaminen. Se maksaa, kuten puheenjohtaja Antti Rinne sanoi eilen Ylen uutisissa.

Toinen paketti menolisäyksiä on Ylen tietojen mukaan tulevaisuusinvestointeja. Ne tuottavat ensin menoja, mutta maksavat puolueen mukaan itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä.

Kolmas menolisäyspaketti olisi sosiaaliturvan uudistaminen. Sen toteuttaminen voi kuitenkin viedä pidempään kuin yhden vaalikauden.

Lisää veroja, velkaa ja työpaikkoja

Menolisäykset puolue ehdottaa rahoitettavaksi kahdella tavalla: kiristämällä verotusta ja ottamalla lisävelkaa. Verotuksen kiristäminen toteutettaisiin tiivistämällä veropohjaa eli lisäämällä veroja sinne, missä niitä ei vielä ole – esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien osinkotuottoihin. Puolue laskee, että verotuloilla katettava niin sanottujen juoksevien menojen kasvu olisi 1,5 miljardia.

Tulevaisuusinvestointeihin puolue laskisi esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen, koulutusinvestoinnit ja mahdollisesti infrastuktuurin kuten liikenneinvestointien rahoittamista. Tämä osuus katettaisiin Ylen tietojen mukaan lisävelanotolla.

Puolueessa tiedostetaan, että lisävelanotto heikentäisi Suomen talouslukuja. Suomi voisi esimerkiksi jälleen joutua selittämään Euroopan unionille, miksi alijäämä kasvaa. Unioni kuitenkin antaa joustonvaraa tietyissä tapauksissa, ja sosiaalidemokraatit luottavat, että tulevaisuuteen investoiminen on hyväksyttävä syy kasvattaa alijäämää.

Kokoomus karsastaa menolisäyksiä

Sosiaalidemokraatit eivät tietenkään voi yksin määritellä hallituksen linjaa, vaikka voittivatkin vaalit. Mahdollisista kumppaneista ainakin kokoomus suhtautuu lisävelanottoon nihkeästi.

Petteri Orpo
Petteri OrpoJarno Kuusinen / AOP

Ylen tietojen mukaan kokoomus on valmis ottamaan joihinkin investointeihin velkaa, jos on selvää, että ne myöhemmin maksavat itsensä takaisin tai tuottavat jopa sijoitettua enemmän. Siitä on kuitenkin eri näkemyksiä, onko esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen investointi. Kokoomuksen mielestä sitä on vaikea pitää muuna kuin menolisäyksenä.

Porkkanaa ilman keppiä

Mikä mahdollisia hallituspuolueita yhdistää? Ainakin ennen vaaleja se oli 75 prosentin työllisyystavoite. Jotta suomalaiset jatkossakin saavat hyvää terveydenhoitoa, käyvät kunnon koulut ja saavat muutenkin hyviä julkisia palveluita, verotulojen pitää kasvaa. Kaikkien yhteinen keino siihen on, että työllisyysastetta on saatava nykyistä 72,5 prosentista ylemmäs.

Sosiaalidemokraatit kuitenkin lähestyvät tavoittetta eri reittiä kuin esimerkiksi mahdollinen hallituskumppani kokoomus.

Rinteen johtamat sosiaalidemokraatit panisivat lisää rahaa vaikkapa koulutukseen, palkkatukeen ja työvoimapalveluihin, minkä he laskevat poikivan lisää työllistyviä.

Kokoomuksen lähtökohta on, että ensin on päästävä työllisyystavoitteeseen tarvittaessa kovinkin keinoin, minkä jälkeen vasta on varaa parantaa palveluita.

Työllisyysasteen nostamiseen liittyy myös muita näkökulmaeroja. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarkasteli hallituskauden puolivälissä, nouseeko työllisyys tavoitellusti. Ei noussut, joten hallitus päätti lisätoimista. Suotuisan suhdanteen, kilpailukykysopimuksen ja hallituksen toimien avulla työllisyys nousi 72 prosenttiin.

Nyt vaalit voittanut demaripuolue haluaa työllisyyspolitiikkaa, jossa ei mitata pikavoittoja tai lyhyen aikavälin tavoitteita. Työllistämisen kasvua ja esimerkiksi velkaantumisen kääntämistä kannattaa sosiaalidemokraattien mielestä tarkkailla pidemmällä, usean vuoden aikavälillä.

Kysymyksiä kumppaneille perjantaina

Epäileväisestä asenteestaan huolimatta kokoomus osallistuisi mielellään hallitusneuvotteluihin. Hinnalla millä hyvänsä se ei kuitenkaan mene hallitukseen, puolueesta vakuutetaan. Kokoomuslähteistä arvioidaan Ylelle, että jos kokoomus suostuisi "ei kovin hyvän" vaalituloksen jälkeen löperöön hallitusohjelmaan, se ei palvelisi puolueen etua.

Sosiaalidemokraatit muistuttavat mielellään, että kokoomus ei ole heille ainoa vaihtoehto. Keskusta pitää myös hallitusovea raollaan. Joskin vain viitisen senttiä, kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) vertaa.

Perjantaina hallitustunnustelijaksi nimettävä Rinne lähettää kysymykset muille puolueille. Ne julkaistaan perjantaina.

Ylen tietojen mukaan puolueita pyydetään kuvailemaan useita ilmiöitä: eriarvoisuuden torjumista, työllisyyden nostamisen keinoja ja elinvoiman parantamista esimerkiksi teollisuuspolitiikalla, Suomen aseman vahvistamista Euroopassa ja globaalisti, hiilineutraaliuden saavuttamista ilmastopolitiikassa, koulutuksen parantamista sekä sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen sekä sosiaaliturvan uudistamista.

Puolueilta kysytään myös, onko jokin asia, mistä ne eivät tingi. Ja tulisivatko ne mukaan sosiaalidemokraattien johtamaan hallitukseen.