Asiantuntijan tyly ennuste: kesäksi tulee runsaasti hyttysiä

Runsasluminen talvi takaa kevääksi hyttysille paljon hyviä munimispaikkoja.

hyttyset
hyttynen imee sormesta verta
Kostea kevät povaa runsasta itikan ininää kesäksi.AOP

Hyönteis- ja kasviasiantuntija Kimmo Saarinen on iloisella tuulella. Huhtikuun aikana hän on tehnyt useita hyönteishavaintoja, mutta erityisesti etuajassa lentelevien perhosten näkeminen on nostanut hymyn Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtajana toimivan, filosofian tohtori Saarisen huulille.

– Lanttuperhosen, sitruunaperhosen ja suruvaipan olen nähnyt, hyttysiä vain muutaman. Eihän niitä tähän aikaan vuodesta vielä massoittain ole liikkeellä, vaikka lämmintä ja aurinkoista onkin, sanoo Saarinen.

Viime talvi oli koko maassa erityisen luminen, ja se onkin Saarisen mukaan ollut hyttysille hyväksi. Nyt kun lumet ovat sulaneet, hyttyset pääsevät hyvin munimaan vesilammikoihin.

Hyttynen on myönteinen hyönteinen.

tutkija Kimmo Saarinen

Suomen eri sääskilajeista lähes kaikki munivat vesilammikoihin, joten hyttysten jälkipolvet pitäisi tänä kesänä olla turvattu.

– Jos tästä eteenpäin saadaan sadetta ja aurinkoa sopivassa suhteessa, hyttysiä on tulevana kesänä runsaasti, veikkaa Saarinen.

Sääski iholla
Hyttyset löytävät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Verta imevät vain naarat.Antti Mikkola / Yle

Hyttysen kehittyminen munasta toukaksi ja toukasta aikuiseksi kestää joitakin viikkoja. Aikuinen hyttynen elää päiviä, enintään viikkoja.

Viime kesä jäi ihmisten mieleen pitkistä hellejaksoista ja vähistä hyttysmääristä. Kesä olikin hyttysten hyvinvoinnin kannalta liian kuiva ja lämmin.

Hyttysiä syntyi koko maassa poikkeuksellisen vähän, kun munintapaikoiksi sopivat vesilammikot olivat kuivuneet.

Ensi kesä on siis hyvin toisenlainen, jos ennuste pitää paikkansa.

Ihmisen sietokyky kehittyy kesän mittaan

Suomessa on noin 40 kesähyttyslajia. Lisäksi on muita lajiryhmiä, kuten jänkä-, metsä- tai kirsihyttysiä.

Keväällä esiintyvät kirsihyttyset ovat kooltaan suurimpia. Kesähyttyset ovat hyvin samankokoisia.

– Eri lajien erottamisessa toisistaan tarvitaan optisia apuvälineitä. Tunnistamisessa tutkitaan tuntosarvia ja jopa intiimimpiä ruumiinosia, naurahtaa Saarinen.

Hyttysenpiston aiheuttama allerginen reaktio nilkassa.
Hyttysen purema aiheuttaa ainakin alkukesällä useimmille kutinaa. Kalevi Rytkölä / Yle

Vain ani harvat selviävät hyttysen pistosta ilman kutinaa.

Kevään ensi pistoja Saarinen kuvailee äkäisiksi. Ihmisen sietokyky kuitenkin kasvaa kesän edetessä ja useimmat ovat immuuneja hyttysen syljen valkuaisaineelle.

Hyttynen on Saarisen mukaan myönteinen hyönteinen. Vaikka monet ihmiset ja eläimet sitä inhoavat, on se tärkeä ravinto muun muassa pikkulinnuille.

– Hyttynen on lisääntymiskykyinen ja nopea käänteissään. Suomeen muun muassa tulee muuttolintuja vahvan hyttyskannan perästä, Saarinen sanoo.