Tasa-arvoiseen liikunnan harrastamiseen on vielä matkaa – vähävaraisten perheiden lapset liikkuvat hyvin toimeentulevia vähemmän

Liikuntaharrastusten hinnat ovat moninkertaistuneet 2000-luvun aikana.

harrastukset
Lapsi roikkuu voimistelurenkaasta - lähikuva lapsen käsistä.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Oikeus liikkua -tutkimuksen mukaan hyvin toimeentulevien perheiden lapset liikkuvat vähävaraisia säännöllisemmin. Mitä vanhempi lapsi, sitä kalliimmaksi tulevat harrastusvälineet, kisamatkat, kausi-, halli- tai jäsenmaksut.

Lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kalleudesta on keskusteltu viime vuosina paljon julkisuudessa. Muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön pyrkimys on ollut jo pitkään, että lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksia saataisiin lasketuksi. Kehitys on kuitenkin ollut jo vuosia päinvastainen.

Liikunnan harrastamisen hinnat ovat nousseet koko 2000-luvun ajan. Seuraliikunnan kustannukset ovat paikoin jopa moninkertaistuneet.

Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan keskimääräinen liikunnan harrastamisen hinta oli noin 2 000 euroa niin sanotuissa harrasteseuroissa ja 3 300 euroa kilpaseuroissa.

Useita lajeja kokeiluun

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemeä kustannusten kehitys huolestuttaa.Hänen mukaansa kolmasosa lapsista tai nuorista on jättänyt harrastuksen kesken rahan puutteen vuoksi.

– Harrastamisella on myönteisiä merkityksiä. Merkitykset eivät rajoitu vain siihen, että saadaan uusia tietoja ja taitoja. Harrastukset ovat usein paikka, jossa sosiaalinen elämä tapahtuu. Sillä on merkitystä myös elämään tyytyväisyydelle ja tulevaisuudelle, Myllyniemi toteaa.

Mitä useampaa lajia on kokeillut nuorena, sitä todennäköisemmin menestyy esimerkiksi kilpaurheilu-uralla.

Keminmaalainen liikunnanopettaja Eeva Laari on mukana Liikkuva koulu -hankkeen toteuttamisessa Keminmaassa. Hankkeen idea on, että lapset eivät vain harrasta liikuntaa, vaan liikkuminen tulisi osaksi kaikkea muutakin tekemistä.

– On tärkeää kokeilla useita eri lajeja, että löytäisi sen oman juttunsa nuoruudessa. Se näkyy sitten aikuisuudessakin.

Seuroilta kädenojennus vähävaraisille

Esimerkiksi Keminmaan naisvoimistelijoilla on ideana tarjota edullista matalan kynnyksen toimintaa kaiken ikäisille.

– Olemme puhtaasti harrasteseura eli emme ole mukana kilpailutoiminnassa. Lähtökohta on, että kaikki voisivat tulla mukaan ilman, että hinta on kynnyskysymys, Keminmaan naisvoimistelijoiden puheenjohtajana toimivaLaarisanoo.

Hänen mukaansa on jo nähtävissä, että seuroissa on herätty perheiden taloudellisiin eroihin. Seurat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia pelkkään harrasteliikuntaan pienemmillä maksuilla ilman, että on pakko maksaa kalliita lisenssimaksuja.

– Toivottavasti tällainen toiminta lisääntyy. Onhan meillä pakko olla eri harrastamisen muotoja.

Kommentointi sulkeutuu 4.5. kello 22.