Aliisa Karhu ryhtyi cheerleading-valmentajaksi jo 12-vuotiaana – samanikäinen voikin olla nuorelle parempi valmentaja kuin aikuinen

Kun nuorille antaa mahdollisuuden opettaa ikätovereitaan, tulos voi olla aikuisen opetusta innostavampi.

nuoret
Aliisa Karhu
Aliisa Karhu vetää cheerleading-kerhoa rakkaudesta lajiin. Timo Sihvonen / Yle

Kuuden hengen tyttöporukka venyttelee kajaanilaisen nuorisotalon jumppasalissa, ja salin täyttää iloinen nauru. Menossa on 12-vuotiaan kajaanilaisen Aliisa Karhun vetämän cheerleading-kerhon harjoitukset.

Karhu näki viime syksynä ystävänsä Veera Ruusun kanssa ilmoituksen cheerleading-kurssista Kajaanissa.

– Heti ajateltiin, että tonne on pakko mennä, Karhu sanoo.

Nopeasti harrastuksen aloittamisen jälkeen Karhu oli täysin lajin pauloissa. Oma innostus oli niin kova, että hän halusi tuoda cheerleadingin muidenkin innokkaiden nuorten saataville. Karhu otti yhteyttä rehtoriinsa, joka auttoi kerhon perustamisessa.

Nuorten cheerleading -kerhon nuoret venyttelemässä.
Varsinaisten harjoitusten lisäksi oma-aloitteinen venyttely on tärkeää, mikäli cheerleadingissä haluaa pärjätä.Timo Sihvonen / Yle

Nyt Karhu vetää cheerleading-kerhoa nuoremmilleen. Hänen ystävänsä Ruusu on ajoittain mukana vetämässä harjoituksia.

– Halusin näyttää tätä lajia myös muille. Tämä oli hyvä vaihtoehto, kun kaikki kurssit kaupungissa olivat jo täynnä, Karhu kertoo.

Viime syksynä alkanut kurssi on vetänyt jumppasalille venyttelemään ja treenaamaan parhaimmillaan parikymmentä nuorta.

– Valmentaessa oppii tosi paljon opetettavista ja myös itsestään valmentajana. Osaa katsoa, miten toinen oppii ja miten ihmistä voi ohjata eteenpäin, Karhu sanoo.

Nuori tietää, mistä nuori tykkää

Uusimman liikuntatutkimuksen mukaan nuoret liikkuvat koko ajan vähemmän ja istuskelu on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana.

Liikuntatieteen tohtori Jaana Kari on tutkinut nuorten ja aikuisten liikkumistottumuksia ja pitää nuorten vetämää liikuntaa erittäin hyvänä edistysaskeleena.

– Kun nuoret ohjaavat toisiaan, liikuntahetkien sisältö ei ole yleensä yhtä tavoitteellisesti rakennettu kuin aikuisen vetämä harjoittelu, Kari sanoo.

Karin mukaan nuorilla on erilainen ja innostavampi tapa ohjata oman ikäisiään liikkumaan. Kun roolimalli on tarpeeksi lähellä omaa ikää, se auttaa luomaan suhdetta liikuntaan.

– Nuoret tekevät lasten kanssa niitä asioita, mistä ovat itse kiinnostuneet. Se on lähempänä osallistujan motiivia ja maailmaa.

Valmentaminen tuntuu Aliisa Karhusta niin luonnolliselta, että hän on harkinnut sen tekemistä ammattimaisesti.

– Olisihan se kivaa, jos pystyisi valmentamaan. Olen miettinyt sitä aika paljon, kun olen valmentanut jo jonkin aikaa, Karhu pohtii.

Nuoret cheerleading -kerhossa.
Cheerleading-kerhossa nuoret ottavat ilon irti treenistä. Timo Sihvonen / Yle

Cheerleading on Kansainvälisen olympiakomitean hyväksymä urheilulaji, jossa myös kilpaillaan. Kilpailuihin Karhun ohjaamat cheerleaderit eivät ole vielä suuntaamassa, mutta esityksiä tullaan tulevaisuudessa näkemään.

– Emme ole vielä suunnitelleet esityksiä, mutta olisihan se kivaa joskus päästä näyttämään osaamista. Olen oman joukkueen kanssa esiintynyt pari kertaa, Karhu kertoo.

Nuori valmentaja on esikuva

Kajaanissa Holarin nuorisotalolla toimii tällä hetkellä kaksi nuorten vetämää kerhoa. Nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen on tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen.

– Tämä on ihan loistava tilanne, että nuoret tarjoavat tekemistä nuorille. Mielestäni nuorilla on näissä asioissa toisilleen enemmän annettavaa kuin meillä aikuisilla. Ja nuoret saavat myös esikuvia toisistaan, mikä on todella tärkeää, Korhonen sanoo.

Nuoret pystyvät vaikka mihin, jos heille annetaan vastuuta.

Reima Korhonen

Korhonen kannustaa innokkaita nuoria ottamaan ohjat omiin käsiinsä, mikäli valmentaminen kiinnostaa.

– Nuoret pystyvät vaikka mihin, jos heille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia, Korhonen sanoo.

Holarilla on hyvä yhteishenki, musiikki soi, ilmassa tuoksuu kokkikerhon omenapiirakka ja nurkasta kuuluu iloinen nauru. Yhteisöllisyys onkin yksi nuorten vetämän toiminnan hyvistä puolista. Liikuntatieteen tohtori Jaana Karin mukaan samanlaista yhteisöllisyyttä kannattaisi hyödyntää esimerkiksi kouluissa, joissa vanhemmat oppilaat voisivat pitää nuoremmille liikuntakerhoja.

– Se olisi edullinen tapa saada lapsia liikkumaan ja samalla luoda liikunnallista identiteettiä omaan yhteisöön, Kari sanoo.

Cheerleading -nuoret tekevät ihmispyramidia
Ihmispyramidin kasaaminen on hauskaa, ja se kehittää samalla yhteistyötaitoja ja kuntoa. Timo Sihvonen / Yle

Kuvaajan pyynnöstä Holarin cheerleaderit tekevät ihmispyramidin. Homma on kaikkea muuta kuin yksinkertaista: on tärkeää, että pyramidin pohjalla on samanpituisia ihmisiä, jotta perusta on tukeva.

Lisäksi kaikilla pitää olla paljon kestävyyttä, ettei pyramidi romahda vaarallisesti. Lopulta Karhu menee pyramidin pohjalle, jotta ryhmä saa tukevan kasan aikaiseksi.

– Ääh. Mun selkä! joku kiljahtaa kun pyramidi on purettu.

Huutoon sekoittuu myös iloista naurua, joten mitään hätää ei ole.

Jutun keskusteluosio on auki tänään kello 22.00 saakka.