Yhtenä heinäkuun päivänä leipomo onnistui vihdoin halkaisemaan tuotteensa – syntyi menestystarina ruissipsi, joka suuntaa nyt Kiinaan

Linkosuo alkaa viedä ruis- ja kaurasipsejä Kiinaan.

leipomoteollisuus
Ruissipsejä menossa uuniin
Arkistokuva ruissipsien valmistamisesta. Jussi Mansikka / Yle

Pirkanmaalainen perheyritys alkaa viedä ruis- ja kaurasipsejä Kiinaan. Linkosuo on tunnettu erityisesti ruissipseistään.

Linkosuo on uusinut strategiansa ja linjastonsa ja siirtynyt pääasiassa kuivaleipien ja erityisesti ruis- ja kauralastujen tuotantoon.

Linkosuon toimitusjohtaja Timo Jänne sanoo, että Kiina on Linkosuolle tärkeä vientikohde, ja odotukset ovat korkealla.

– Kaltaisemme pk-yritys Kangasalta voi lyödä läpi Kiinan jättimarkkinoilla, jos omaa kykyä uudistaa vanhaa ajattelua ja rohkeutta tarttua haasteisiin, Jänne sanoo.

Kiinalaiset kuluttajat arvostavat Jänteen mukaan laadukkaita ja trendikkäitä tuontielintarvikkeita.

– Yleistynyt tapa nauttia pieniä välipaloja kiireisen päivän mittaan sekä huomion kiinnittäminen terveellisyyteen ovat trendejä myös Kiinassa. Kiinnostus tuotteitamme kohtaan on jo nyt ollut suurta. Tuoteturvallisuus ja vähärasvaisuus ovat myös valttejamme.

Kaupan sipsiosasto
Elina Nieminen / Yle

Linkosuo on lanseerannut vientiä varten oman Aarne & Elsa -brändin, jolla tuotteita markkinoidaan myös Kiinassa. Tuotteiden jakelusta suurissa metropoleissa huolehtii paikallinen yhteistyökumppani. Ruissipsejä löytyy sekä marketeista että myynnin kannalta merkittävistä verkkokaupoista.

Ruissipsin tarina

Linkosuo aloitti leipomotoimintansa Tampereella 1936. Konsernitasolla Linkosuon liikevaihto oli viime vuonna yli 22 miljoonaa euroa ja se työllisti 180 henkilöä.

1970-luvun puolivälissä Linkosuolla keksittiin, että kuivan varrasleivän reiästä jäävä keskusta voidaan hyödyntää. Reikiä alettiin myydään kaupassa Väinämöisen palttoonnappeina.

Yllättäen reikiä alkoi mennä enemmän kapauksi kuin leipää. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1976, palttoonnappi sai kaverikseen Lemminkäisen kuplan, onton rapsakan ruispallon.

Kuplan valmistamisesta kuitenkin luovuttiin 1980-luvun puolivälissä, koska sen täyttäminen kotona osoittautui hankalaksi. Kupla jäi kaupassa erikoistuotteiden hyllyyn. Leipomossa nähtiin, että kuplalla olisi ollut mahdollisuuksia, jos se olisi saatu halkaistua.

Paistaja Aki Varho toimitusjohtaja Timo Jänne katsovat ruissipsikoneella
Sipsikoneen paistaja Aki Varho ja toimitusjohtaja Timo Jänne kuvattuna vuonna 2017. Jussi Mansikka / Yle

2000-luvun alussa alkaneen karppausbuumin aikana leipä menetti asemaansa, ja kuluttajat söivät entistä enemmän helposti mukaan otettavia välipaloja.

Samaan aikaan peruna-, vehnä- ja maissipohjaisten sipsien kulutus laski terveyssyistä. Tietoisuus kauran ja rukiin terveellisyydestä kasvoi.

Linkosuolla alettiin pohtia taas parikymmentä vuotta muhinutta haastetta: miten Lemminkäisen kuplan saisi halkaistua. Vuonna 2007 se vihdoin onnistui.

– Oli heinäkuinen päivä ja leipomossa kokeiltiin uutta tekniikkaa Eväsleivän leikkuuseen. Siinä mietittiin vähän aikaa tuotekehityspäällikön kanssa. Etsittiin vanha kuplan resepti ja päätettiin tehdä seuraavana päivänä koe sillä,leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne kertoi vuonna 2017.

– Koe toistettiin vielä kahtena seuraavana päivänä. Sen jälkeen meillä olikin perustuote siinä kunnossa, että voitiin ottaa se tuotesuunnitteluun.

Tästä ruissipsistä lähti Linkosuon uusi nousu.

Lue lisää:

Kun reiästä tuli leipää myydympi – Ruiskuplan halkaisu teki leipomosta sipsitehtaan