Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennassa 63 – määrä voi vielä kasvaa

Talven olosuhteet olivat norpille osin haastavia.

saimaannorppa
Saimaannorpan poikanen, kuutti, huhtikuussa 2019.
Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennoissa yhteensä 63.Ismo Marttinen

Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennoissa yhteensä 63, joista kaikki paitsi yksi olivat elossa löytöhetkellä, kertoo Metsähallitus.

Laskenta tehtiin tänä vuonna vaikeissa olosuhteissa, ja kuuttien määrä tarkentunee vielä pesäpaikkasukelluksissa toukokuussa.

– Jää peittyi nopeasti lumikerroksella ja jäätyminen oli epätasaista. Kinostuminen oli kuitenkin runsasta ja norpat saivat pesiä luonnonkinoksissa, kertoo tiedotteessa Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.

Alkukevään laskentoihin osallistui noin sata ihmistä, joista valtaosa oli paikallisia vapaaehtoisia.

– Heikkojen jäiden ja vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi pesätarkistukset jouduttiin tekemään lyhyellä ajanjaksolla, eikä kaikkia pesiä ja poikasia löydetty.

Verkkokalastusrajoitusalueiden ulkopuolella syntyi kaksi kuuttia, joista toinen Puruvedellä ja toinen Rantasalmen Haapaselällä. Kalastusrajoituksista vastaava Pohjois-Savon ely-keskus pyrkii tekemään osakaskuntien kanssa verkkokalastusta rajoittavia sopimuksia kuuttien turvaamiseksi.

Kuutteja jäi löytämättä jäiden sulettua

Viime vuonna pesälaskennoissa havaittiin 78 kuuttia, ja sukellukset tarkensivat syntyneiden norpan poikasten määrän 86 kuuttiin. Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä toteaa, ettei tämän vuoden laskentojen tulos ole vertailukelpoinen edellisvuoden kanssa.

– Savonlinnan eteläpuolen laskentatulos on suurin piirtein vertailukelpoinen. Virtaisimmilla alueilla laskijat kävivät aikaisin, eikä niille enää päästy jäiden pehmettyä. Savonlinnan pohjoispuolelta tiedämme, että pesiä jäi paljon löytämättä.

Sipilä pitää pesälaskentojen tulosta toivoa herättävänä. Norppakannan vahvistumista Sipilä ei kuitenkaan uskalla vielä luvata.

– Niillä alueilla, missä pesälaskenta saatiin hyvin suoritettua, tulos vastaa edellistalvea. Tiedämme, että norpan pesintä onnistui, koska poikaskuolleisuus on jäänyt hyvin vähäiseksi.

– Näyttää siltä, että viime vuonna ainakin Etelä-Saimaan suurilla selillä norppia on kuollut yhtä paljon kuin syntynytkin, eli kanta ei ole päässyt kasvamaan. Norppakanta on herkkä, koska kanta on jakautunut niin monelle lisääntymisalueelle. Yhdellä nurkalla menee paremmin kuin toisella. Pääasia on, ettei samalla nurkalla käy huonosti monta kertaa peräkkäin, Sipilä toteaa.

Norpan vanhojen asuinalueiden valtaaminen itäisellä ja pohjoisella Saimaalla ilahduttaa Sipilää.

– Norppa valtaa alueita jopa nopeammin kuin odotimme. Kehitys on rohkaisevaa etenkin Puruvedellä, missä kuutteja on syntynyt kahtena peräkkäisenä vuonna, ja Luonterilla. Norpat levittäytyvät kannan vahvistuessa takaisin alueille, jotka olivat kymmeniä vuosia sitten hyviä norppa-alueita.

Lue myös:

Saimaannorppa levittäytyy uusvanhoille elinalueille – Kevään olosuhteet olivat ihanteelliset, uusia rauhoitusalueita syntyy rivakasti