Maatalousalan opetus heräsi kasvavaan luomuintoon: HAMKin opiskelijat kyntävät pian lähes 200 hehtaarin luomupeltoa

Hämeen ammattikorkeakoulun opetustilalla tavoitteena on koko ruokajärjestelmän kehittäminen. Viime vuonna luomuun siirtyi Suomessa noin 500 uutta maatilaa.

maatalous
Mies ja nainen katsovat toisiaan, takana lehmät ulkoilevat.
Outi Vahtila ja Jukka Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta pitävät luomun tulevaisuudennäkymiä hyvinä.Heidi Kononen / Yle

Tykkääkö lehmä kuminasta ja kuinka paljon? Laajeneeko lehmän laidunalue, jos pellolla on kuminaa, vai vetäytyykö se taaksepäin? Muun muassa tällaisia kysymyksiä voidaan ratkoa teknologian avulla, kun selvitetään erilaisia luomutuotannon mahdollisuuksia.

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetustilalla Tammelassa on 185 peltohehtaaria, ja reilun vuoden kuluttua ne kaikki ovat luomuviljeltyä maata. Pelloilla testataan erilaisia siemenlajikkeita ja -seoksia, aluskasveja, yrttilaidunnusta, maatiaiskasveja sekä tehdään nurmeen havainto- ja pölytyskaista.

– Tavoitteena on saada niin paljon dataa kuin mahdollista. Kuvaamme peltoja dronekopterilla, otamme viljavuusnäytteitä ja laskemme jopa linnut, kertoo koulutuspäällikkö Jukka Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Luomussa vara parempi -hanke haluaa lisätä koko ruokajärjestelmän luomuosaamista. Mustialan pelloilla on havaintokaista muun muassa maatalousyhtiö Hankkijalla ja yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.

– Mustiala on opetustila, emmekä voi tehdä kovin pitkälle menevää tutkimusta, mutta tämä työ voi antaa tutkijoille viitteitä siitä, mihin luomutukimuksessa kannattaa tulevaisuudessa panostaa, toteaa Jukka Korhonen.

Tekijät ja tuottajat samassa pöydässä

Erityisen hyvänä Mustialassa pidetään sitä, että luomuun siirrytään yhteistyössä alan yrittäjien, neuvojien ja tutkijoiden kanssa. Alaa opiskelevilla on mahdollisuus saada uusin tieto heti käyttöön. Sen osoitti jo ensimmäinen seminaari, jossa oli koolla tilallisia sekä tutkimuksen, neuvonnan ja teollisuuden edustajia.

– Se on sellaista hiljaista tietoa, viljelyteknisiä juttuja ja arkipäiväisiä vinkkejä, kuinka asioita kannattaa hoitaa, iloitsee projektipäällikkö Outi Vahtila Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Maisemakuva Mustialan opetustilalta Tammelasta.
Mustialassa maaseutualan opetusta on annettu jo 1840- luvulta lähtien.Heidi Kononen / Yle

Vahtila tietää mistä puhuu, sillä hänellä on vuosikymmenten kokemus alalta maatalouskaupasta lähtien. Hänen mukaansa usein käy niin, että tutkijat, tuottajat, neuvojat ja koulun väki istuvat eri pöydissä, eikä tieto liiku. Mustialassa tämä halutaan muuttaa.

– Käytännön esimerkkinä ovat pellonpiennarpäivät, jossa voi tulla seuraamaan paikan päälle luomuviljelykokeilussa esiin tulleita asioita. Myös paikan päällä ajatusten vaihtaminen tutkijoiden ja neuvojien kanssa onnistuu, kertoo Outi Vahtila.

Hankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.

Luomukäyrät nousussa

Kiinnostus luomuun ja luomutuotteisiin on ollut kasvussa koko 2010-luvun, Pro Luomusta kerrotaan. Viime vuonna uusia luomutiloja tuli Suomeen yli 500. Suosituimpia luomutuotteita ovat kananmuna ja maito sekä hedelmät ja vihannekset. Opetustilaa luomuun kannusti sekä yleinen kehitys että taloudellinen kannattavuus.

– Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.

Lehmä seisoo ja katsoo suoraan kameraan.
Tämäkin lehmä lähtee Mustialassa rotaatiokiertoon! Se tarkoittaa käytännössä sitä, että laidun vaihtuu luomukokeilussa päivittäin.Heidi Kononen / Yle

Mustialan opiskelijat ovat ottaneet luomusuunnitelmat hyvin vastaan. Koulutuspaikat ovat täyttyneet ja opiskelijoiden kiinnostus on kasvavaa, kertoo Outi Vahtila.

– Oppilaitokselle on elinehto saada mahdollisimman monipuolinen verkosto ympärille. Mustiala on ollut perinteisesti erinomainen paikka verkostoitumiseen. Kaikki kontaktit ja tieto annetaan opiskelijoiden käyttöön tulevaisuutta varten, muistuttaa Vahtila.