Mies kyllästyi Suomessa vellovaan kyyvihaan ja alkoi pelastaa niitä – 3 vinkkiä, joiden avulla pääset kotipihan kyistä eroon tappamatta niitä

Mikko Turunen siirtää kyyt pois kotipihoilta uuteen ympäristöön elävinä.

kyy
Kyykäärme miehen kädessä.
Vihtori Koskinen / Yle

Mikko Turusen toisessa kädessä on alle puoli metriä pitkä keppi, jonka päässä on alumiinikoukku. Se on hänen tärkein työkalunsa, kun pihalla lymyilevästä kyystä pitää päästä eroon.

– Koukkaan käärmeen kiinni ja ohjaan sen kepillä haaviin. Olen ottanut niitä paljain käsinkin, mutta sitä ei kannata kokeilla, Turunen sanoo.

Haavin virkaa toimittaa kankainen kauppakassi, joka on ommeltu alumiinikehikkoon kiinni.

– Käärme ei pistä siitä läpi. Kun sille laittaa hupun päälle, se rauhoittuu. Välillä se vähän ärisee, mutta ei ole aggressiivinen.

Jos ihminen haluaa kyystä eroon, käärme kohtaa yleensä loppunsa. Turusen missiona on siirtää kyyt pois kotipihoilta ja uuteen ympäristöön elävinä.

– Eläimiä ei pitäisi ottaa hengiltä turhanpäiten. Kyy on yksi Suomen väärinymmärretyimmistä eläimistä.

Mikko Turunen etsii käärmeitä risukasasta Kotkan Räskissä
Juha Korhonen/Yle

Viehtymys kyihin alkoi 2000-luvun alkuvuosina, kun Turunen ryhtyi valokuvaamaan niitä. Sitten hän huomasi, että kyitä oli väärissä paikoissa.

– Näin urheilukentillä lapsia pelaamassa jalkapalloa. Ajattelin, että kyyt piti saada sieltä pois. Tein sitä työtä vuosia.

Järjestelmällisemmät kyynsiirrot Turunen aloitti vuonna 2015. Se oli eräänlainen vastaisku kyyvihalle.

– Aloin kyllästyä siihen, kun joka paikassa kirjoiteltiin että kyiltä pitäisi saada päät pois. Laitoin Facebookiin kuvan kyystä ja kirjoitin, että aloitan kyypartiotoiminnan.

Joka kesä kymmeniä pelastuksia

Ihmiset jakoivat kuvaa siinä määrin, että Turusen puhelin alkoi soida. Aluksi hän pelasti käärmeitä omaksi ilokseen, mutta sitten sana alkoi levitä. Häneltä kysyttiin, voisiko hän tulla siirtämään kyyn pois.

– Jos puhelu tulee lähettyviltä, olen lähtenyt siirtämään. Kyynpelastusoperaatioita on kesän aikana 20–40. Annan myös konsultaatiota puhelimessa, jos avun tarve on kauempana.

Tähän saakka Turunen on hoitanut pelastusoperaationsa Nastolasta käsin. Nyt hän on muuttamassa Kotkaan.

Palautettakin tulee.

– Ihmiset tykkäävät, että pelastan kyitä. Sitten tulee ikävämpiä viestejä, tyyliin kyyltä pää poikki ja kaveri hoitoon.

Käärmekoukku ja haavi
Juha Korhonen/Yle

Kyyt eivät inhota tai pelota Turusta. Hän muistuttaa, että kyy estää borrelioosin leviämistä syömällä jyrsijöitä, joissa tautia levittävät punkit viihtyvät.

– Moni pelkää kyytä, vaikka ei ole koskaan edes nähnyt. Minusta kyy on kaunis eläin. Kun se on niin väärinymmärretty, tekee mieli puhua sen puolesta ja puolustaa sitä.

On Turustakin tosin kyy purrut. Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat oli tekemässä hänestä juttua. Turunen yritti varoa, ettei valokuvaaja joudu liian lähelle käärmettä.

– Olin huolimaton, kun tartuin käärmeen hännästä kiinni. Se puri minua sormeen.

Kun Turunen lähti päivystykseen, hän laittoi käärmeen astiaan ja otti sen mukaansa. Hän laittoi kyyn päälle peiton, ettei sille tulisi autossa kuuma.

Kyy ei ole rauhoitettu

Turunen arvelee, että käärmeviha kumpuaa kyyn myrkystä. Kyytä pidetään ehkä myrkyllisempänä kuin se onkaan.

– Ei ole tarpeeksi informaatiota siitä, mitä eroa on kalkkarokäärmeen ja kyyn myrkyllä. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei yleensä aiheuta muuta kuin käynnin päivystyksessä.

Kyy puree vuosittain noin 50-150 suomalaista. Ihminen on kuollut kyyn puremaan tiettävästi viimeksi vuonna 1998. Maaseudun tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun) kertoi maaliskuussa, että terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole kovin vaarallinen. Lapsille ja vanhuksille purema voi kuitenkin olla riski. Kyyn purtua tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

– Kyyt eivät ole aggressiivisia. Jos ne purevat, ne tekevät sen vihoviimeisenä puolustuskeinonaan. Viestimme on, että kyitä kannattaa varoa, mutta vainoon ei ole syytä, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki sanoo Maaseudun tulevaisuudessa.

Myös Mikko Turusen mielestä on normaalia pelästyä kyytä, jos sen päälle meinaa astua.

– Se ei silti oikeuta kyyn ottamiseen hengiltä. Kyy ei edes mielellään käytä myrkkyä puolustautumiseen vaan ennemmin ruuanhankintaan, Turunen toteaa.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa kyy ei ole rauhoitettu. Sen saa kuitenkin hätistettyä kotipihalta rauhanomaisin keinoin.

1. Hoida pihaasi hyvin

Kyyt välttelevät piha-alueita. Ne tulevat sinne yleensä ruuan perässä.

– Jos pihalla on paljon jyrsijöitä, on mahdollista, että on kyitäkin. Kompostit pitäisi siirtää mahdollisimman kauas oleskelupihasta, Turunen toteaa.

Pihalla kyy viihtyy pensaiden alla. Siksi on tärkeää pitää pensaat ja piha kunnossa.

– Jos piha on pusikoitunut, kyyt haluavat sinne. Niiden pitää suojautua myös omilta vihollisiltaan. Kun pitää talon reunustat ja pensaanaluset hoidettuina, kyyllä ei ole piilopaikkoja.

2. Hankkiudu eroon ylimääräisistä koloista

Kyyt viihtyvät paitsi pensaiden alla, myös muissa koloissa ja avosokkelien alla.

– Sokkelinalusia ei kannata käyttää varastotilana alueilla, joilla on paljon kyitä. Myös kiviaidoista on hyvä luopua.

3. Siirrä käärme muualle

Kyyn voi siirtää myös kotikonstein. Turusen mukaan siihen tarvitaan harava ja ämpäri. Haravan virkaa voi toimittaa myös keppi, jossa on oksanhaara.

– Tarkoitus on saada pidettyä kyyn pää ohjauksessa. Ämpäri laitetaan kumolleen maahan ja kyy ohjataan haravalla tai kepillä ämpäriin. Kyy ei pysty hyökkäämään ämpäristä, koska se on liukas.

Kun kyy on saatu ämpäriin, se pitäisi viedä parin kilometrin päähän ja päästää vapaaksi.

– Kyyn elinalue on kilometri talvehtimispesältä. Kun välimatkaa on yli 1,5 kilometriä, se ei enää löydä takaisin.

Keskustelu on avoinna klo 22 saakka.