Nuoret kaikkoavat ravintola-alalta – kokkikato vaivaa ympäri maan

Ravintola- ja catering-alalla on pulaa opiskelijoista. Ammattiopintojen suosion hiipumisesta on tullut valtakunnallinen ongelma.

ravintolatyöntekijät
Kokiksi valmistunut savonlinnalainen Pia Takaoja
Savonlinnalainen Pia Takaoja vaihtoi nelikymppisenä kaupanmyyjästä kokiksi.Kalle Purhonen / Yle

Kokeille olisi kysyntää, mutta tunkua kokkiopintoihin ei ole. Ensisijaisten hakijoiden määrä alalle on romahtanut, ja yhä useampi kokkina työskentelevä siirtyy pois alalta. Savonlinnalainen Pia Takaoja teki toisinpäin, hän vaihtoi kaupanmyyjästä kokiksi.

Vastavalmistuneella Takaojalla on työpaikkakin jo tiedossa. Hän aloittaa innoissaan suurtalouskokin työt.

– Vähän menen kohti tuntematonta, mutta rohkein mielin. Haluan oppia lisää.

Takaoja päätti nelikymppisenä vaihtaa alaa. Hän oli jo pitkään ajatellut ammatinvaihtoa.

– Onhan tämä tiukkaa työtä, mutta tosi luovaa ja tosi mukavaa. En ole ainakaan vielä löytänyt huonoja puolia.

Asiakaspalvelusta tykkäävä Takaoja kuvailee kokin työtä monipuoliseksi, mielekkääksi ja haastavaksi.

– Parasta on se, että saan tehdä itse alusta loppuun.

Kokkiopiskelijoita opetusravintola Paviljongissa Savonlinnassa
Matkailu- ja ravintola-ala työllistää noin 18 000 kesätyöntekijää.Kalle Purhonen / Yle

Monet ravintolat kärsivät kokki- ja tarjoilijapulasta

Ravintola- ja catering-alalla on huutava pula kokeista ja tarjoilijoista. Kasvavalla toimialalla työvoiman tarve on jatkuva.

Pia Takaojan unelma kokin ammatista juontaa juurensa hänen sukutaustoistaan. Takaojan isovanhemmat olivat kovia ruoanlaittajia.

– Lähdin vaan oman unelman tavoittelun perässä. Nyt on sitten auennut silmät, että tosi paljon on työpaikkoja tarjolla kautta maan.

Vaikka ravintola-alan töitä on runsaasti tarjolla, ala ei tunnu hakijoita kiinnostavan. Siitä on tullut nuorten silmissä epämuodikas.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo majoitus- ja ravitsemisalan koulutuksen suosion laskeneen valtakunnallisesti useilla sadoilla hakijoilla muutaman vuoden aikana.

– Haasteen aiheuttaa se, että ikäluokat pienenevät koko ajan, Lappi pohtii.

Ammattiopistoissa ympäri maan ravintola- ja catering-alan perustutkinnon aloituspaikkoja on ollut enemmän kuin ensisijaisia hakijoita. Lapin mielestä muutos hakijamäärissä on ollut iso.

– Varsinkin viime vuosi oli meille huono vuosi eli saimme täytettyä ravintola- ja catering-alan hakijapaikoista toisella asteella vähän yli puolet, ammattikorkeakouluissa tilanne on ollut parempi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vähäiset hakijamäärät hankaloittavat opetusravintolan pyörittämistä

Savonlinnassa ammattiopisto Samiedu ei pysty enää tuottamaan riittävästi harjoittelijoita alueen ravintoloille. Opetusravintola Paviljongin tiimipäällikkö Kaisa Saarelainen sanoo hakijoiden vähentymisen hankaloittaneen myös opetusravintolan pyörittämistä opiskelijavoimin.

– 2010-luvun alussa yhteishaussa meillä syksyisin aloitti jopa 60 opiskelijaa. Tänä vuonna yhteishaussa meille tuli 8 opiskelijaa, Saarelainen havainnollistaa.

Lappi ja Saarelainen peräänkuuluttavat yhä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yritysten, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Saarelainen nostaa myös esiin ravintola-alalla koko ajan tehtävän tuotekehityksen.

– Tässä pääsee vaikuttamaan ihmisten valintoihin ja keksimään tarinoita ruoan ympärille, hän kuvailee alan hyviä puolia.

Opetusravintola Paviljongin tiimipäällikkö Kaisa Saarelainen
Opetusravintola Paviljongin tiimipäällikkö Kaisa Saarelainen (kesk.) harmittelee ravintolan pyörittämisen opiskelijavoimin hankaloituneen.Kalle Purhonen / Yle

Epäsäännöllinen työ ja matalat palkat karkottavat hakijoita

Ravintola-alan vetovoimaa heikentävät matalat palkat ja epäsäännölliset työajat. Myös fyysisesti raskas työ saattaa karkottaa osan hakijoista.

Pia Takaojaa epäsäännöllinen työaika ei kuitenkaan suuremmin hetkauta.

– Olen tehnyt vuorotyötä tähänkin asti, niin ei se ole mikään mörkö.

Useat ravintolat tekevät tuloksensa viikonloppuisin, eivätkä yritykset pysty aina tarjoamaan kokoaikatyötä. Ravintolapalveluiden käytöstä on tullut myös yhä sesonkiluontoisempaa. Ala työllistää noin 18 000 kesätyöntekijää.

– Työpaikoille mennään hankkimaan osaamista. Siellähän se työ konkretisoituu, Kaisa Saarelainen sanoo.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pitää tärkeänä alan palkkojen korotusta, mutta ravintoloiden ja hotellien heikon kannattavuuden takia palkankorotuksia ei ole pystytty tekemään.

– Alan verotusta olisi saatava alaspäin, jotta meillä syntyisi tulevina vuosina myös palkankorotusvaraa, Lappi vetoaa tulevaan hallitukseen.

Lue lisää aiheesta:

Kokkiopiskelijat revitään töihin koulunpenkiltä – koulun ohessa työskennellyt Lauri Siivonen: ”Haluan tehdä muuta kuin makaronilaatikkoa”

Kokeista on huutava pula kaikkialla Suomessa – osa-aikatyö pienellä palkalla on kaukana Master Chef -unelmasta