Ilmastopäästöt alas, säännöt eurosta eroamiseen – tätä on vasemmistoliitto EU:ssa, katso Li Anderssonin vaalitentti

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli torstaiaamuna Ylen Aamu-tv:n ja Ykkösaamun yhteisessä eurovaalitentissä. Voit katsoa koko haastattelun tästä artikkelista.

eurovaalit
Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja grafiikka
Eurovaalit lähestyy. Aamu-tv haastattelee eduskuntapuolueiden puheenjohtajat aiheen tiimoilta. Pirjo Auvinen haastattelee.

Vasemmistoliitossa puhaltavat punavihreät tuulet näkyvät myös puolueen Eurooppa-politiikassa.

Puolue on siirtynyt aiempien vuosien EU-kriittisyydestä kohti eurooppalaisten vasemmistopuolueiden valtavirtaa. Siinä EU:n yhdentymiseen suhtaudutaan sinänsä myönteisesti, mutta samalla EU:n toimintaan toivotaan merkittäviä muutoksia.

Voit katsoa vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin eurovaalitentin klikkaamalla artikkelin pääkuvaa. Yhteenveto haastattelusta päivitetään tämän jutun loppuun.

1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?

Asiantuntijat luokittelevat vasemmistoliiton niin kutsuttujen reformistipuolueiden joukkoon. Nämä puolueet haluavat uudistuksia EU:n instituutioihin ja koko unionin agendaan.

Eniten korjaamista vasemmistoliitto näkee euroalueen talouspolitiikassa, jota puolue arvostelee liian tiukasta talouskurista.

Puolueen mielestä liian tiukka talouskuri estää suhdanteisiin sopivan talouspolitiikan harjoittamisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että talousvaikeuksiin joutuneiden maiden on tehtävä leikkauksia, mikä voi pahentaa niiden tilannetta entisestään.

Vasemmistoliitto haluaisi korjata ongelmia esimerkiksi kasvattamalla EU-alueen yhteisinvestointeja siten, että kriisin uhatessa jäsenmaiden talouksia voitaisiin tukea elvyttämällä. Lisäksi puolue on ehdottanut eroamismekanismin luomista rahaliittoon. Se mahdollistaisi euroeron ilman eroa koko EU:sta.

Vasemmistoliitto toivoo EU:lta myös tiivimpää yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puolue ehdottaa vaaliohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopan laajuista ohjelmaa ilmastotyöpaikkojen puolesta, eli Euroopan omaa ”Green New Dealia”. Termi viittaa Yhdysvalloissa demokraattien esittämään kunnianhimoiseen ilmastopoliittiseen ohjelmaan, jonka tarkoituksena on leikata kasvihuonepäästöjä ja vähentää samalla eriarvoisuutta.

Vasemmistoliitto lisäisi EU:n yhteistyötä myös verovälttelyn ehkäisemisessä ja sosiaalisissa kysymyksissä, joihin kuuluu esimerkiksi riittävän sosiaaliturvan takaaminen kaikille eurooppalaisille.

Into on vähäisempää, kun puhutaan EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä. Puolue kutsuu näitä suunnitelmia EU:n militarisoinniksi ja unionin rahojen ohjaamiseksi aseteollisuudelle. Se sotii vasemmistoliiton mielestä EU:n perustamisajatusta vastaan.

Myös EU:n kauppasopimukset ovat olleet vasemmistoliiton hampaissa. Puolueen mielestä EU:n ja Yhdysvaltojen välille kaavailtu TTIP-sopimus, EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus sekä isomman maajoukon TiSA-sopimus lisäisivät suuryritysten valtaa työntekijöiden ja ympäristön kustannuksella.

2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?

Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli aikoinaan vasemmistoliitolle vaikea pala. Kysymys jakoi rivejä niin pahasti, että puolue ei ottanut asiaan virallista kantaa. Puoluejohdossa jäsenyyteen suhtauduttiin myönteisemmin kuin EU-kriittisten kannattajien keskuudessa.

Vasemmistoliiton EU-politiikan kasvoina toimi pitkään europarlamentissa (1996-2009) istunut euroskeptinen konkari Esko Seppänen. Vuoden 2009 eurovaaleissa Seppänen ei asettunut enää ehdolle ja vasemmistoliitto menetti ainoan meppipaikkansa yhden kauden ajaksi.

Vasemmistoliiton kannatus edellisissä vaaleissa grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Sitten Seppäsen meppipäivien puolueen EU-kritiikki on lieventynyt. Vasemmistoliiton lippua europarlamentissa on tällä kaudella heiluttanut presidenttiehdokkaanakin käväissyt kainuulainen Merja Kyllönen. Hän onnistui nostamaan vasemmistoliiton takaisin Euroopan parlamenttiin edellisissä eurovaaleissa vuonna 2014.

Entiselle liikenneministerille sopivasti Kyllönen on europarlamentissa keskittynyt liikenneasioihin. Hän osallistui esimerkiksi rekkadirektiivin valmisteluun, jossa Suomen kannalta keskeisenä kysymyksenä pidettiin Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen jatkumista ennallaan. Kyllönen itse kuvasi lopputulosta torjuntavoitoksi Suomelle.

3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?

Europarlamentissa vasemmistoliitto on osa sekalaista seurakuntaa, johon mahtuu sosiaalidemokraateista vasemmalle sijoittuvia puolueita punavihreistä perinteisempiin sosialisteihin.

Puolueen ryhmä ja sen koko EU-parlamentissa -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomen vasemmistoliitto kuuluu euroryhmän maltilliseen siipeen. Hajanaisen ryhmän sisältä löytyy myös vanhoillisia kommunistipuolueita.

Vanhan vasemmiston peruina ryhmässä on myös Venäjä-myönteisyyttä, joka näkyi esimerkiksi Ukrainan kriisiin liittyvinä erimielisyyksinä puolueiden välillä.

Viime eurovaalien alla Euroopan vasemmiston nimissä julkaistiin lausunto, joka syytti Yhdysvaltoja ja EU:ta Ukrainan jakautumisesta. Suomen vasemmistoliiton mukaan kannanottoa ei oltu hyväksytty puolue-elimissä ja silloinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoutui lausunnosta irti.

4. Miten käy eurovaaleissa?

Vasemmistoliiton tavoitteena on meppipaikan uusiminen, mutta on epävarmaa, kuka lopulta suostuu ottamaan paikan vastaan.

Puolueen ehdokasasettelua on arvosteltu äänestäjien harhauttamisesta, sillä eduskuntavaaleissa läpi mennyt puolueen kärkiehdokas Merja Kyllönen on ilmoittanut palaavansa eduskuntaan vaikka tulisi valituksi eurovaaleissa.

Puolueen kärkiehdokkaat -grafiikka
Vasemmistoliiton kärkiehdokkaita. Yle Uutisgrafiikka

Puoluehallituksen pyynnöstä ehdolle lähti eduskuntavaalien oululainen ääniharava ja varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen. Hän on kertonut Kansan Uutisten haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) tekevänsä ensisijaisesti vaalitöitä puolueen eteen. Hänkään ei ole varma, ottaisiko meppipaikan vastaan, jos tulisi valituksi.

Kyllösen ja Sarkkisen keräämät äänet hyödyttäisivät todennäköisesti helsinkiläistä Silvia Modigia, joka putosi eduskunnasta.

Kaksi kautta kansanedustajana istunut Modig ilmoitti lähtevänsä eurovaaliehdokkaaksi heti seuraavana päivänä eduskuntavaalien jälkeen.

5. Mitä Andersson sanoi Kemin tehdashankkeesta?

Ylen torstaiaamun tentissä puheenjohtaja Andersson toivoi EU:lle lisää toimivaltaa muun muassa ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

– Se on paras tapa välttyä tilanteelta, jossa koetaan esimerkiksi Suomessa, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka heikentäisi meidän kilpailuasetelmaa suhteessa muihin Euroopan unionin jäsenmaihin.

Tentissä nousi esiin myös Metsä Groupin Kemiin kaavailema suuri sellutehdas, joka toteutuessaan todennäköisesti lisäisi hakkuita ja puunkäyttöä Suomessa.

Anderssonin mukaan hanke on äärimmäisen tärkeä Kemille ja koko Lapin maakunnalle, mutta hankkeen vaikutuksista Suomen ilmastotavoitteisiin on tehtävä kattava arvio.

Anderssonin mielestä ilmastotavoitteita ja työpaikkoja ei pidä asettaa vastakkain.

– Tässä luodaan sellaista kuvaa teollisuuspaikkakuntien duunareille, että tässä ei ole mitään muuta kuin hävittävää. Haluamme sanoa, että voimme yhdistää näitä molempia [tavoitteita]. Voimme sekä edistää työllisyyttä, löytää uusia työpaikkoja teollisuusduunareille että huolehtia meidän ilmastopoliittisista tavoitteista.

Koko haastattelun voit katsoa tästä linkistä.

Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.

Jutusta voi keskustella tänään torstaina klo 22:een.

Lue lisää:

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje: (siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)