Neljä on joukosta poissa – Kuopion bussiturmasta selviytyneet kantavat yhä kipua ja traumaa: "Päässä pysyvät kaikki nämä ajatukset loppuiän"

Pohjoisruotsalainen lauluporukka on pitänyt tiiviisti yhtä traagisen onnettomuuden jälkeen.

Kuopion bussiturma
Veikko ja Kirsti Sädesuo kotonaan
Veikko ja Kirsti Sädesuo toimivat Kalixin karaokekerholaisten Kuopion bussireissulla matkanjohtajina. Antti Heikinmatti / Yle

Aina kun onnettomuus tulee puheeksi, filminauha alkaa pyöriä Veikko Sädesuon päässä. Se, kuinka bussi meni liian lujaa rampille. Kuinka se osui autoihin, törmäsi kaiteeseen ja putosi useita metrejä alas junaraiteelle. Se, kuinka kyytiläiset voimattomina odottivat, milloin tulee viimeinen rysäys.

Veikko näki kaiken, mutta vaimo Kirsti ei pystynyt katsomaan.

Kuopion tuhoisasta bussiturmasta on kulunut vajaa vuosi, mutta se ei ole jättänyt osallisia rauhaan. Neljä ihmistä kuoli, monelle tuli pysyviä vammoja. Jokainen sai vähintään trauman, jota kantaa mukanaan loppuelämänsä.

– Ne tuntemukset tulevat aina. Kuinka hirveä tunne oli, kun tiesi ihan varmasti, että nyt käy huonosti. Mutta mitään ei pystynyt tekemään, Veikko Sädesuo kertaa.

Kivut ja muistot kulkevat mukana

Sädesuot asuvat muiden turmassa olleiden suomalaistaustaisten karaokekerholaisten tavoin pienessä pohjoisruotsalaisessa Kalixin kunnassa. Idyllisen Perämeren ympäröimän asuinalueen rauhan rikkovat vain muistot.

Ja kivut.

Kirsti käy kävelyllä, vaikka se aiheuttaa yhä kipua jalkaan tulleen valtavan haavan vuoksi. Veikon toinen jalka on edelleen täysin turta, ja saattaa sellaiseksi jäädäkin. Olkapää sai tällin eikä sekään ole täysin toipunut.

Kirsti ja Veikko eivät silti korosta fyysisiä vaivojaan. Tiivistä lauluporukasta neljä menehtyi, yksi halvaantui ja jokainen kantaa eriasteisia vammoja mukanaan.

– Päässä pysyvät kaikki nämä ajatukset loppuiän, jos vain pää toimii, Veikko toteaa.

Vaikka muistot ovat synkät, löytyy Sädesoiden kotoa myös toivoa.

Veikko ja Kirsti Sädesuo istuvat keittiön pöydän ääressä kotonaan Kalixissa.
Antti Heikinmatti / Yle

Karaokekerho kokoontuu jälleen

Turmasta selvinneet karaokekerhon jäsenet ovat jatkaneet viikoittaisia tapaamisiaan.

– Ainahan se tulee mieleen, että ketkä ovat poissa. Mutta pikku hiljaa mennään eteenpäin, Kirsti Sädesuo huokaa.

Kerhoillat on koettu tarpeelliseksi vertaistueksi, vaikka jokainen tapaaminen muistuttaa niistä neljästä, joita jäätiin kaipaamaan.

– On hirveän tärkeää, että pidämme yhteyttä toinen toisiimme, Veikko sanoo.

Veikko ja Kirsti Sädesuo toimivat elokuisen Kuopion reissun matkanjohtajina. Joskus jopa syyllisyyden tunteet kipuavat mieleen, vaikka järki tietääkin, ettei yksikään kyytiläisistä olisi voinut tehdä mitään kolarin estämiseksi.

He kuitenkin ajattelevat, että jonain päivänä tuntemukset eivät ehkä enää ole yhtä voimakkaita. Myös tieto kolariin johtaneista syistä helpottaa toipumista.

– Toivon, että nämä muistot haalenisivat. Eletään vain päivä kerrallaan, Kirsti toteaa.

Suoraan pelkoa päin – uudelle bussimatkalle

Sädesuot eivät aio jäädä paikoilleen murehtimaan, vaan sen sijaan menevät pahinta pelkoaan päin. He lähtevät pian uudelle ryhmäbussimatkalle, vaikka heti turman jälkeen pariskunta vannoi, ettei ikinä enää.

Toki mielessä on käynyt, että entä jos sama sattuu uudelleen.

– Mutta ei voi toista kertaa elämässä tapahtua samanlaista hommaa. Mennään semmosella tunteella, että koetetaan unohtaa edellinen bussireissu. Uskon, että kaikki menee hyvin, Veikko toteaa päättäväisesti.

Kirsti-vaimo nyökkää ja hymyilee.