Englanninkielisen varhaiskasvatuksen suosio kasvaa hiljalleen

Vanhemmat laittavat lapsiaan englanninkieliseen päiväkotiin hyvin erilaisista syistä.

varhaiskasvatus
Kangastaululla värikkäitä opetustauluja, joissa klovni ja eri määrä numeroita englannin kielellä.
Jotkut vanhemmat valitsevat englanninkielisen päiväkodin, koska he haluavat lapsensa oppivan englantia ajoissa.Elisa Kinnunen / Yle

Englanninkielisten päiväkotien tai varhaiskasvatusryhmien suosio vaikuttaa kasvavan hiljalleen, kertovat STT:n haastattelemat varhaiskasvatusasiantuntijat eri puolilta maata. Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei kuitenkaan ole.

Vanhemmat laittavat lapsiaan englanninkieliseen päiväkotiin hyvin erilaisista syistä, opetusministeriöstä kerrotaan. Yleistä on, että englanti on perheen yhteinen kieli tai lapsi on kaksikielinen. Jotkut vanhemmat valitsevat englanninkielisen päiväkodin, koska he haluavat lapsensa oppivan englantia ajoissa.

Helsingin kaupungin pedagogisen asiantuntijan Satu Koistisen mukaan joskus englanninkielisen päiväkodin valitsemisen taustalla on yksinkertaisuudessaan se, että se on lähimpänä kotia tai lapsi saa sattumalta juuri sieltä paikan.

Opetusministeriön opetusneuvos Kirsi Alila arvioi, että englanninkielisiä päiväkoteja on enemmän yksityisellä kuin kunnallisella puolella. Kunnallisellakin puolella englanninkielisiä päiväkoteja on, mutta valtaosassa niistä vain osa varhaiskasvatustoiminnasta annetaan englannin kielellä.

– Tällöin puhutaan kielisuihkutuksesta tai kielirikasteisesta päiväkodista.

Ainakin Helsingissä ero yksityisten ja kunnallisten englanninkielisten päiväkotien määrässä on suuri. Pääkaupungissa 31 yksityistä päiväkotia tarjoaa joko kokonaan tai osittain englanninkielistä varhaiskasvatusta. Kunnallisissa päiväkodeissa puolestaan vain kuudessa osa varhaiskasvatuksesta annetaan englanniksi.

Ikärajana monin paikoin kolme vuotta

Yksityiset päiväkodit saavat itse valita, minkä ikäisiä lapsia he ottavat vastaan. Monissa englanninkielisissä päiväkodeissa ikärajana on kolme vuotta. Alilan mukaan päiväkodit ovat perustelleet tätä valintaa esimerkiksi sillä, että lapsen pitäisi hallita jo joiltakin osin suomen tai ruotsin kieli ennen uuden kielen opettelemista.

Kaksikielisyystutkija ja filosofian tohtori Sirje Hassinen sanoo, että kaksikielisyys ei lisää riskiä kielen kehityksen viivästymiin tai häiriöihin. Hassisen mukaan ei ole perusteita ajatella, että liian varhainen englanninkielisessä päiväkodissa aloittaminen sotkisi lapsen äidinkielen oppimista.

Kun lapsi alkaa opetella toista kieltä vasta kolmannen ikävuoden jälkeen, puhutaan peräkkäisestä kaksikielisyydestä. Hassisen mukaan lapset omaksuvat kaikki äidinkielensä suunnilleen ensimmäisen neljän elinvuoden aikana. Lapsi oppii aikuiselta, mutta tarvitsee harjoittelua varten myös samanikäistä seuraa.

– Päiväkoti, kaverit ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kielen kehittymistä.