Reijo Taipale oli tanssilavojen työmyyrä – Musiikkitoimittaja Tarja Närhi: "Hän ei halunnut olla tangotähti"

Perjantaina kuollut Taipale ehti keikkailla lavoilla lähes 55 vuotta.

Reijo Taipale
Reijo Taipale esiintyy Tapsan Tahdit -tapahtumassa Nokialla 26. heinäkuuta 2007.
Reijo Taipale esiintyi Tapsan Tahdit -tapahtumassa Nokialla 26. heinäkuuta 2007.Jussi Nukari / Lehtikuva

Ylen musiikkitoimittaja Tarja Närhi haastatteli Reijo Taipaletta useita kertoja hänen uransa varrella. Närhi muistaa iskelmälaulajan nöyränä kansan miehenä, joka eli tanssilavoja varten.

– Voisi sanoa, että hän oli tanssilavojen työmyyrä. Hän tähtäsi koko uransa ajan tanssilavoille tanssikansan viihdyttämiseen.

Taipale kuoli perjantaina pitkällisen sairauden jälkeen, kertoivat taiteilijan läheiset lauantaiaamuna.

Reijo Taipale nousi pinnalle 1960-luvun tangobuumin aikaan. Isot levyherrat sanoivat, että Taipale aloitti buumin Satumaa-hitin ansiosta.

– Se oli katalysaattori sille, että suomalaista tangoa alettiin entistä enemmän levyttää ja esittää, Närhi sanoo.

Taipaleesta tuli 1960-luvun nuorten sydänten ja tunteiden tulkki. Hän pysyi näiden mukana koko elämän ajan.

– Vielä viime vuosiin asti eli vahvana se, että tulee kesä ja pääsee kuuntelemaan Reijo Taipaletta lavoille.

Tarja Närhi muistelee Taipaleen kertoneen, ettei tämä välittänyt saamistaan palkkioista. Paras palkka olivat yleisöltä saadut aplodit. Taipaleen vaimo oli sanonut pelkäävänsä sitä päivää, kun hänen miehensä jää eläkkeelle.

– Reijon vaimo oli ajatellut nauhoittavansa kasetillisen aplodeja, koska mies oli riippuvainen niistä. Kun Reijo alkaisi vaikuttaa levottomalta, hän laittaisi kasetin soimaan, että tämä saisi edes kotonaan ne aplodit.

Satumaa nosti suosioon

Reijo Taipaleen ura kiteytyi vuonna 1962 levytettyyn Satumaa-tangoon. Unto Monosen säveltämä kappale ei ollut välitön hitti, vaan sai pikku hiljaa suosiota tanssilavojen myötä. Siitä syntyi suomalaisille rakas kappale, joka kiteytti jotain hyvin ominaista kansakunnasta.

Tarja Närhi kertoo, että Taipale oli itse arvioinut kappaleen suosion perustuvan tekstiin. Siinä ei puhuttu pettämisestä, jättämisestä tai rakastumisesta, mitä yleensä iskelmäkappaleissa oli totuttu kuulla.

– Siihen liittyi jokin syvempi sydämen kaipuu. Filosofisesti ajateltuna se kaipuu liittyi uuteen elämään, tuonpuoleiseen ja taivaaseen, eikä pelkästään ulkomaille.

Taipale harmitteli usein, ettei koskaan tavannut kappaleen tekijää Unto Monosta.

– Muutaman kerran Mononen oli yrittänyt soittaa hänelle, mutta Taipaleella oli aina kiire vaikka lähteä hotellista lentokentälle. Hän ehti sanoa Monoselle, että nyt en ehdi puhua. Tämän verran he kerkesivät kommunikoida, Närhi kertoo.

Iskelmälaulaja Reijo Taipale kultalevyjensä edessä kotonaan Helsingissä 4. helmikuuta 2015.
Iskelmälaulaja Reijo Taipale kultalevyjensä edessä kotonaan Helsingissä 4. helmikuuta 2015. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vanhan liiton mies

Rehellinen, vaatimaton ja työtään kunnioittava. Näin Tarja Närhi kuvailee Reijo Taipaletta esiintyjänä. Tällä oli työmiehen asenne: jokaisen solun piti olla mukana esiintymisessä.

– Hän oli vanhan liiton mies. Hän arvosti yleisöä pukeutumisella ja työnteolla. Vaikka farkutkin olisivat siisti asu, niin kyllä hän halusi prässihousuissa keikalle mennä ja otsakiehkura laitettiin prylkreemillä. Tämäkin oli sitä yleisön kunnioittamista ja oman työn kunnioittamista.

Reijo Taipaleelle suurin idoli oli Olavi Virta. Itse hän ei halunnut olla tähti. Hän kiukustui, jos hänestä käytettiin sanaa tangotähti tai tangon mestari.

– Sen ajan kun hän oli poissa tanssilavoilta, hän halusi elää rauhassa tavallista elämää perheensä kanssa. Hän sanoi, että se oli ainoa tapa, millä raskasta keikkauraa jaksoi.

Taipaleen hyvä ystävä oli niin ikään edesmennyt laulaja Kari Tapio. He molemmat olivat rehellisen suomalaisen miehen perikuvia.

– Taipale joskus nauroi, etteivät he koskaan tule ottamaan pankkikorttia käyttöön. Ne pojat käyttivät käteistä, Närhi nauraa.

Nykytekniikka ei myöskään ollut Taipaleen mieleen, mikä näkyi heidän kolmessa kodissaan Helsingissä, Espanjassa ja kotiseudulla Miehikkälässä.

– Reijo Taipale kertoi kerran, että jokaisessa kodissa pitää olla samanlainen kahvinkeitin, koska hän ei ala opetella erilaisten keittimien monia eri nappuloita.