Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita – Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi

Metsien hiilinieluihin aiheutuvaa lovea olisi vaikea paikata muilla ilmastotoimilla, sanoo tutkija Sampo Soimakallio.

hiilinielut
Metsä Group Biotuotetehdas.
Kuvassa on Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, joka käynnistyi vuonna 2017. Konserni suunnittelee nyt Kemiin vielä isompaa hanketta.Metsä Group

Metsä Groupin kaavailemat jätti-investoinnit heikentäisivät selvästi Suomen metsien kykyä sitoa ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.

Näin sanoo metsien ilmastovaikutuksiin perehtynyt ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Soimakallio perustaa arvionsa Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttämään Mela-malliin, jolla laaditaan viralliset arviot Suomen metsien hiilinieluista.

– Se olisi merkittävä muutos. Puhutaan nielun pienentymisestä noin kolmanneksella nykyiseen verrattuna, hän sanoo.

Tätä nykyä Suomen metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia noin 27 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrä vastaa puolta Suomen kokonaispäästöistä.

Metsähakkuiden kiihtymisen myötä hiilinielu pienentyisi Mela-mallin arvion mukaan lähes kymmenellä miljoonalla tonnilla, Soimakallio kertoo.

Vaikutus ulottuisi tämänsuuruisena vähintään vuosisadan puoliväliin saakka.

Investointien jälkeenkin Suomen metsät poistaisivat edelleen ilmakehästä hiilidioksidia.

Metsien hiilivaraston kasvu kuitenkin hidastuisi selvästi, mikä on vastoin ilmastotavoitteita.

Puun käyttöön tuntuva lisäys

Metsä Group arvioi, että Kemin jättimäinen biotuotetehdas ja Rauman uusi saha lisäisivät puunkäyttöä kuusi miljoonaa kuutiota.

Metsäkonserni kertoi perjantaisessa tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta.

Jos kaikki hankittaisiin Suomesta, hakkuut nousisivat nykyisestä 76 miljoonasta kuutiosta 82 miljoonaan kuutioon.

Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, arvioi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa, että hakkuiden kasvattaminen voidaan toteuttaa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävästi.

Rinne painotti, että Suomen pitäisi kuitenkin varautua siihen, että hiiltä sidotaan vastineeksi aiempaa enemmän esimerkiksi maaperään.

Soimakallion mukaan hiilensidontaa maaperään ollaan vasta tutkimassa ja siihen liittyy paljon epävarmuutta.

– Suhteessa kymmenen miljoonan tonnin loveen hiilinielussa, on tosi vaikea nähdä, että maaperän hiilensidonnalla pystyttäisiin kuittaamaan tätä, Soimakallio sanoo.

Metsä Group painottaa itse, että Rauman sahan myötä hiiltä sitoutuu aiempaa enemmän pitkäkestoisesti puutavaran kautta esimerkiksi rakennuksiin. Yhtiön mukaan sitoutuva määrä vastaa 0,7:ää miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Soimakallio huomauttaa, että määrä ei riitä korvaamaan metsien hiilinieluihin syntyvää aukkoa.

Suomi voi ajautua ongelmiin EU:ssa

Soimakallio on ollut mukana EU:n komission asettamassa työryhmässä, joka arvioi nk. Lulucf-asetuksen mukaisesti jäsenmaiden metsänielujen vertailutasoesityksiä.

Asetuksella EU-maat sopivat, miten hiilinielut ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastovelvoitteissa.

Soimakallion mukaan riskinä on, että hakkuiden kasvun myötä Suomen metsät voivat päätyä tulevaisuudessa laskennallisesti päästölähteeksi.

Tällöin Suomi joutuisi pahimmillaan etsimään lisää päästövähennyksiä niin kutsutulta taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä tai talojen erillislämmityksestä tai ostamaan nieluyksiköitä muista EU-maista.

Asetukseen sisältyy joustoja, mutta niihin liittyy epävarmuuksia.

EU:n komission on määrä päättää ensi vuonna jäsenmaille metsien hiilinielun vertailutasot vuosille 2021–2025. Komissio edellyttää jäsenmailta korjauksia vertailutasoesityksiin asiantuntijaryhmän arvioiden perusteella.

Suomen EU:lle toimittama ehdotus ei kelvannut sellaisenaan ehdotuksia arvioineelle työryhmälle.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vaaditut muutokset eivät kuitenkaan vaaranna Suomen metsäpolitiikkaa.

Lue myös:

Antti Rinne Ykkösaamussa: Suomen metsät kestävät Kemin jättimäisen selluhankkeen, valtio voisi myös tukea infran rakentamista

Nyt se ratkesi – Metsä Group rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan

Suomen laskelmat metsien hiilinieluista eivät kelpaa sellaisenaan EU-työryhmälle