Tuulihaukkaa pidettiin laittomana lemmikkinä – sai uuden kodin Korkeasaaresta

Lintu sai ely-keskukselta luvan jäädä eläintarhaan.

tuulihaukka
Tuulihaukka
Tuulihaukka kasvatti uudet sulat Korkeasaaressa.Annika Sorjonen / Helsinki Zoo

Korkeasaareen muutti pääsiäisenä uusi laji, tuulihaukka. Sen tausta on varsin erikoinen.

Haukkaa pidettiin vuosien ajan lemmikkinä suomalaiskodissa, ja sitä koulutettiin mahdollisesti metsästyskäyttöön. Luonnonvaraisten eläinten pito lemmikkinä on kiellettyä Suomessa.

Poliisi takavarikoi tuulihaukan viime kesänä. Tuolloin höyhenpeitteeltään vajavainen lintu ei ollut lentokykyinen.

Tuulihaukka oli aluksi hoidossa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoisella eläinsuojeluneuvojalla, minkä jälkeen se siirrettiin hoidettavaksi isompaan tarhaan Korkeasaaren villieläinsairaalaan.

Tuulihaukka kasvatti uudet sulat ja pystyi jälleen lentämään, mutta ihmisiin tottuneen petolinnun selviämisestä luonnossa ei ollut takeita. Siksi tuulihaukalle anottiin ely-keskukselta lupa jäädä Korkeasaareen asumaan.

Tuulihaukan tarha on Korkeasaaren etelärannalla, kotimaisia lajeja esittelevällä Korpi-alueella.

Torjunta-aine DDT lähes tuhosi tuulihaukat

Tuulihaukka tunnusomaisine äänineen kuuluu Suomen maalaismaisemaan. Kevätmuutolta palatessaan se etsii joka vuosi uuden pesimäalueen sieltä, mistä löytää paljon myyriä ravinnokseen. Pesänsä se tekee usein variksen tai harakan rakentamaan risupesään.

Tuulihaukkojen pesintöjä on autettu pesäpöntöin, joita on ripustettu latojen seiniin tai pellon laidalla oleviin puihin. Pöntöt ovat edistäneet tuulihaukan yleistymistä.

Tuulihaukka
TuulihaukkaAnnika Sorjonen / Helsinki Zoo

Tuulihaukka on esimerkki siitä, miten nopeasti yleisenkin lajin määrät voivat romahtaa. Tuulihaukka oli 1950-luvulla Suomen runsain petolintu, mutta parissa vuosikymmenessä se hävisi miltei kokonaan.

Vähenemiseen vaikuttivat eurooppalaisten talvehtimisalueiden ankarat talvet ja tehomaatalouden muuttamat elinympäristöt. Pääsyyllinen oli kuitenkin hyönteisten torjunta-aineena yleisesti käytetty DDT, joka kertyi ravintoketjussa petolintuihin ja heikensi niiden lisääntymiskykyä. Nykyään tuulihaukka luokitellaan jälleen elinvoimaiseksi lajiksi.

Tuulihaukan poikanen
Petra Ristola / Yle

31 vuotta linnunpönttöjä – Seppo Liikala on 110 000 pöntön mies

Tuulihaukan poikasmäärät jäämässä pieniksi

Tuulihaukan pesästä löytyy vieläkin alle kaksiviikkoisia poikasia