Maailman 2. suurimmissa vaaleissa yksi ääni vaikuttaa enemmän kuin eduskuntavaaleissa – 10 syytä innostua eurovaaleista

Euroopan sisäpiirijutut saat sähköpostiisi tilaamalla Ylen Eurooppa-kirjeen.

demokratia
Greta Thunberg Euroopan parlamnetin istunnossa huhtikuussa 2019.
Greta Thunberg vetosi Euroopan parlamentin istunnossa huhtikuussa, että etenkin nuoret äänestäisivät. Patrick Seeger / EPA

Orastaako vaaliväsymys, vaikka eurovaalit häämöttävät jo nurkan takana eli vajaan kuukauden päässä? Ei hätää, me autamme.

Tästä voit lukea tai kerrata 8 vakavaa ja 2 kevyempää syytä, miksi eurovaaleista kannattaa välittää – ja jopa innostua. Ylen Eurooppa-kirjeen (siirryt toiseen palveluun)tilaamalla saat osuvimmat sisällöt suoraan sähköpostiisi.

1. Nyt ollaan osana jotain suurta

Eurovaalit ovat maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit Intian jälkeen. Intian vaaleissa aiemmin keväällä oli 900 miljoonaa äänioikeutettua, EU:ssa heitä on 400 miljoonaa.

Eurooppa on kaikkine ongelmineenkin esimerkki siitä, että toisiaan tappaneet kansakunnat pystyvät sopimaan kestävän rauhan. Nykyisten nelikymppisten isovanhemmat saattoivat vielä taistella toisessa maailmansodassa. Nyt heidän jälkeläisensä äänestävät yhteisissä vaaleissa.

2. Jännitettävää riittää

Koko maailma pidättää hengitystään Britannian brexit-päätöksiä odotellessa: nyt näyttää siltä, että EU-eroa ei vielä tule ja Britanniastakin valitaan europarlamentaarikkoja. Eurovaalien lopputulokseen kohdistuu muutenkin jännitystä uudella tavalla.

Tulossa on ensimmäiset eurovaalit vuoden 2015 pakolaiskriisin ja maailmaa hälyttäneen IPCC:n ilmastoraportin jälkeen. Ennusteiden mukaan maahanmuutto- ja EU-vastaisten populistiryhmien osuus saattaa kasvaa niin, että parlamentin tutut asetelmat järkkyvät.

Perinteisesti sopu on saatu, jos isot ryhmittymät eli sosialistit ja maltillinen oikeisto EPP ovat liittoutuneet. Tulevaisuudessa tämä liittouma tuskin riittää isoihin päätöksiin.

3. Europarlamentti on ilmastoasioissa vallankäyttäjä

Europarlamentin ilmastopäätöksillä voi olla enemmän väliä kuin eduskunnalla. Esimerkiksi maataloustuen pelisäännöt ja keskeinen ympäristönsuojelu ovat sellaisia asioita, konkarimeppi Sirpa Pietikäinen (kok) on arvioinut.

Parlamentilla on maine keskustelukerhona, vaikka totuus on ollut aivan muuta jo pian kymmenen vuotta.

– Parlamentti sai Lissabonin sopimuksen kautta (vuonna 2009) niin paljon valtaa, että se ei juuri enää rohkene, kehtaa tai keksi enempää pyytää, kirjoittivat Satu Helin ja Pekka Nurminen tietokirjassaan Euroopan parlamentti.

Parlamentti vaikuttaa EU:n budjettiin, tärkeimpiin nimityksiin ja lähes kaikkiin lakeihin. Eri arvioiden mukaan 18–80 prosenttia (siirryt toiseen palveluun)Suomen laeista tulee EU:sta.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen on sanonut, että yksittäisellä europarlamentaarikolla voi olla jopa enemmän valtaa kuin suomalaisella ministerillä. (siirryt toiseen palveluun) Tutkijat ovat tukeneet tätä arviota. Meppi käyttää valtaa koko Euroopan mittakaavassa: päätökset koskevat suoraan 500 miljoonaa EU-kansalaista.

4. Europarlamentissa päätetään sinun arjestasi

Vaikka europarlamentin päämaja Strasbourgissa on lähes 3 000 kilometrin päässä Suomen keskipisteestä Piippolasta, siellä on päätetty kuluneen vuoden aikana muun muassa näistä suomalaisia koskevista asoista: useiden kertakäyttöisten muovituotteiden kuten pillien kielto, tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen ja hintakatto EU:n sisäisissä puheluissa.

5. Sinä saat päättää suoraan

Se on demokratiaa. Euroopan parlamentti on lisännyt demokratiaa eli kansalaisten valtaa Euroopan unionissa.

Kaikki muut EU-päätökset tehdään erilaisten valtioiden välisten instituutioiden välityksellä epäsuoraan. EU:ta moititaan usein ja aivan syystä läpinäkymättömäksi. Yksi askel avoimuteen ja suoruuteen otettiin tammikuussa, kun europarlamentti päätti lobbarirekisteristä (siirryt toiseen palveluun). Alkavalla EU-parlamentin kaudella lakihankkeiden esittelijöinä toimivien meppien on julkaistava tapaamiset lobbarien kanssa.

6. Voit vaikuttaa maailman muutokseen

Eurovaalit on se paikka, jossa pienen Suomen äänestäjät vaikuttavat ison Euroopan suuntaan. Vaikkapa Venäjälle Suomi on pieni naapuri, mutta EU ei.

Jos EU päättää asettaa talouspakotteita vaikka Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle, sillä on vaikutusta. Kun maailmankaupan säännöistä neuvotellaan Donald Trumpin Yhdysvaltojen kanssa, pienten maiden kannattaa yhdistää voimansa.

7. Ei ole itsestäänselvää, että elät vapaassa demokratiassa

Suomen ja EU:n demokratiassa on puutteita, mutta globaalisti tilanne on Euroopan unionin maissa ja EU:ssa hyvä. Koko maailmassa demokraattiset vapaudet ovat olleet kutistumaan päin jo vuosikymmenen verran, arvioi esimerkiksi tutkimuslaitos Freedom House. Sen vuosiraportin mukaan vähemmistö, 45 prosenttia, maailman asukkaista asuu vapaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa.

8. Sinua tarvitaan

Mitä vähemmän välität ja seuraat, sitä helpompi sinua on sumuttaa. Euroopan demokratiakin haurastuu, jos kansalaiset eivät aktiivisesti seuraa ja toimi, osallistu keskusteluun ja valvo päättäjiä.

Jo nyt EU:n jäsenmaissa Unkarissa ja Puolassa lehdistön ja kansalaisten vapauksia rajoitetaan. Tämä onkin yksi EU:n haasteista lähivuosina: miten puolustaa demokratiaa ja miten patistaa jäsenmaita noudattamaan unionin arvoja.

9. Yksi ääni vaikuttaa tulokseen enemmän kuin eduskuntavaaleissa

Eurovaalit ovat kiinnostaneet suomalaisia vähän. Viime eurovaaleissa vuonna 2014 suomalaisten äänestysaste oli 39,1 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Eduskuntavaaleissa tänä keväänä äänestysaste oli peräti 72 prosenttia. Nörttilogiikalla yksi äänestäjä vaikuttaa eurovaaleissa lopputulokseen suhteessa enemmän, koska äänestäjiä on vähemmän.

10. Kukapa ei haluaisi päihittää Ruotsia?

Eurovaalien äänestysaktiivisuudessa ruotsalaiset päihittävät meidät suomalaiset heittämällä. Viime eurovaaleissa Ruotsin äänestysaste oli 51,1 prosenttia. Siihen suomalaisilla on matkaa.

Lue lisää:

Yle tiivistää EU-uutisointiaan ja Euroopan seuraamista toukokuun alusta lähtien. Tilaa joka perjantai ilmestyvä Eurooppa-kirje täältä (siirryt toiseen palveluun).

Pimeyden ytimessä? Erikoisartikkeli Euroopan parlamentista