Varhainen kevät aikaistaa lintujen muuton – lintuharrastaja: "Ehkä tämä on normaalia nykypäivänä"

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta lintulajit leviävät kohti pohjoista kahden kilometrin vuosivauhdilla.

muuttolinnut
Laulujoutsenia ja metsähanhia Inarin Riutulassa.
Laulujoutsenia ja metsähanhia Inarin Riutulassa.Anneli Lappalainen / Yle

Keväisin sankka joukko lintuharrastajia rynnistää Ivalon Mellanaavalle pohjoisimpaan Suomeen. Heitä ei pysäytä edes alueella olevat lannan tuoksuiset multakasat, sillä Mellanaavan suo on yksi Suomen tunnetuimpia lintujen bongauspaikkoja.

Juhani Honkola on lähes 40 vuotta tarkkaillut lintuja. Hän on pannut merkille, että linnut tulevat vuosi vuodelta aiemmin Ivaloon. Varhainen kevät houkuttelee linnut muuttopuuhiin.

– Nyt kevät on ollut aika erikoinen, kun se tuli tavallaan liian aikaisin. Ehkä tämä on normaalia nykypäivänä, pohtii Honkola.

Lintuharrastaja Juhani Honkola Ivalon Mellanaavalla.
Lintuharrastaja Juhani Honkola Ivalon Mellanaavalla.Anneli Lappalainen / Yle

Lintulajien levinneisyys siirtyy noin kahden kilometrin vuosivauhtia

Muuttolintujen matkaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka kaukana lintu talvehtii, kuinka lämmin kevät on ja millaiset tuulet puhaltavat.

Ensisijaisesti kuitenkin kalenteri eli käytännössä päivän pituus viestittää linnulle, koska on oikea aika lähteä muuttomatkalle, kertoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen. Esimerkiksi Afrikassa talvehtivat kirjosiepot lähtevät tiettyyn aikaan Afrikasta liikkeelle ja ovat Suomessa silloin, kun on hyvä aika aloittaa pesintä.

– Sääolosuhteet vaikuttavat erityisen paljon alkukevään muuttajilla, jotka talvehtivat lähellä Suomea. Nämä linnut lähtevät lämpimien virtausten mukana katsomaan, minkälainen keli on täälläpäin, lisää Toivanen.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta linnut levittäytyvät pohjoista kohti ja pohjoisen lajit puolestaan vähenevät levinneisyysalueensa eteläisistä osista.

– Tutkimusten mukaan lintulajien levinneisyys liikkuu noin kahden kilometrin vuosivauhtia.

BirdLife Suomi -järjestön suojeluasiantuntija Tero Toivanen
BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.BirdLife Suomi

Toivanen jatkaa, että on vaikea sanoa, mihin muuttolintulajeihin ilmastonmuutos on pohjoisessa eniten vaikuttanut. Esimerkkinä hän mainitsee tunturien pesimälajistoon kuuluvat linnut ja palsasoiden linnut, jotka eivät voi Suomessa vetäytyä enää pohjoisemmaksi tai ainakaan kylmempiin olosuhteisiin. Esimerkiksi pulmunen ja suokukko ovat tällaisia lajeja.

– Suomen uhanalaisimmista lintulajeista esimerkiksi tunturikiuru on sellainen laji, joka on nyt koko Suomesta aivan sukupuuton partaalla. Pesintöjä ei ole varmistettu vuosikausiin.

Mellanaavan lannan katkuinen suoalue tarjosi viikko sitten parastaan, kun lintuharrastaja Juhani Honkola tähyili kaukoputkella merikotkan, metsähanhia, kapustarinnan ja kevään ensimmäisen pajusirkun. Reilun kilometrin päässä metsän reunalla tepasteli kolmesta neljään kurkea.