Suomen ainoa sillitehdas purkittaa vauhdilla kohti sesonkia – perinteinen valmistustapa teki paluun

Viime vuoden lopulla merkkisillien valmistus siirrettiin Puolaan. Uudessakaupungissa aloitettiin suomalaisvalmistus uudelleen.

silli
Suomen ainoa sillitehdas työllistää vakituisesti noin 12 työntekijää.
Suomen ainoa sillitehdas työllistää vakituisesti noin 12 työntekijää.Minna Rosvall / Yle

UusikaupunkiSuomen ainoalla sillitehtaalla Uudessakaupungissa valmistaudutaan kovalla kiireellä kesäsesonkiin. Uudenkaupungin kalasatamassa sijaitsevissa tuotantotiloissa häärii kymmenkunta työntekijää. Vikkelät sormet purkittavat silliä käsin.

Suomen Sillikonttori aloitti sillinvalmistuksen Suomessa uudelleen noin kuukausi sitten. Yrityksen perustaja Matti Ruuska sai idean uudesta aluevaltauksesta, kun kilpailija siirsi sillinvalmistuksen Puolaan.

– Tämä meidän tapamme valmistaa silliä on perinteinen tapa Suomessa. Silliä kypsytetään tynnyrissä useamman kuukauden ajan, mielummin jopa vuoden ajan. Sen jälkeen se fileoidaan, paloitellaan haarukkapaloiksi ja pakataan palat kauniisti järjestykseen lasipurkkiin, kertoo Ruuska.

Sillikonttorin perustaja näyttää sillipurkkia
Sillikonttrorin perustaja Matti Ruuska näyttää, mistä erottaa käsin tehdyn sillipalojen sijoittelun. Palat ovat pystyssä purkin kylkiä vasten. Koneladonnassa ne ovat sekaisin purkissa. Minna Rosvall / Yle

Ruuska on työskennellyt sillinjalostuksen parissa neljäkymmentä vuotta. Aiemmin hän toimi muun muassa Rymättylässä, joka oli vuosikymmeniä maan sillikeskus.

Suomalaiset syövät silliä kesällä ja jouluna

Suomalaiset syövät silliä erityisesti kesäisin. Matti Ruuskan mukaan suomalainen syö kilon silliä vuodessa ja puolet siitä kesäisin. Toinen sesonki on joulu, mutta suurkeittiöt käyttävät myös paljon silliä. Esimerkiksi ruotsinlaivoilla on laajat sillivalikoimat. Ruuska vinkkaa, että sillillä on paljon terveysvaikutuksia.

– Uskon, että terveysbuumi tuo lisää innostusta. Silli on rasvainen, valtameren kala ja rasvapitoisuus on yli 20 prosenttia. Voidaan ottaa omega kolmoset luontaisesti sillistä eikä pillerin muodossa, pohtii Ruuska.

Työntekijät latovat sillinpaloja lasipurkkiin käsin.
Työntekijät latovat sillinpaloja lasipurkkiin käsin.Minna Rosvall / Yle

Ruuska kannustaa myös kokeilemaan uusia reseptejä, joita netti on pullollaan. Silliä käytetään muun muassa sushissa ja parsan kanssa.

Miksi silliä syödään vappuna? Sitä Ruuska ei osaa arvioida. Ehkä syynä on tapa ja saattavathan jotkut käyttää silliä krapulalääkkeenä.

Silliperinne pitää pintansa

Rymättylä oli Suomen sillin kalastuksen ja jalostuksen keskus jo 1940-luvun lopulla. Oma Saukko-laivasto kalasti vuoteen 1977 asti, eli siihen asti kuin suomalainen sillinkalastus päättyi. Noin puolet Suomessa käytetystä sillistä tuotiin ulkomailta ja puolet kalastettiin itse.

Edelleen Rymättylässä järjestetään kesäisin tapahtuma sillin ja uuden perunan kunniaksi, vaikka sillilaiva ei enää saavukaan satamaan. Vuonna 2014 sillitehdas lopetti toimintansa Rymättylässä. Silliperinteestä kertoo Rymättylässä toimiva silliperinnekeskus Dikseli. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen Sillikonttori perustettiin neljä vuotta sitten. Uudenkaupungin sillitehdas työllistää vakituisesti 12 henkeä. Yritys tuo raaka-aineensa Norjasta tai Islannista.