Fortum haluaa tuhkanjalostamostaan ympäristöystävällisen vientituotteen – "Mereen ei lasketa myrkkyjä vaan ympäristölle vaaratonta suolavettä"

Energiayhtiö Fortumissa ymmärretään tuhkanjalostamon ympärillä Porissa käytävä tiukka keskustelu, mutta yhtiö vakuuttaa, ettei mereen lasketa ympäristöä saastuttavia aineita.

Fortum
Fortumin tuhkajalostamo Porin Mäntyluodossa.
Fortumin tuhkanjalostamo on rakennettu Porin Mäntyluotoon.Katja Halinen / Yle

Porissa kesällä avattavan Mäntyluodon tuhkanjalostamon päästöputki mereen herättää kaupungissa kiivasta keskustelua.

Laitokseen aletaan tuoda tuhkaa jätteenpolttolaitoksista eri puolilta maata.

Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuosittain noin 45 000 tonnia tuhkaa, josta kolmannes on suolaa. Tuhka pitää puhdistaa, koska lain mukaan suolaa sisältävää jätettä ei voi enää kaatopaikata.

Fortum tyynnyttelee kärkevimpiä puheita, joiden mukaan Mäntyluodon tuhkanjalostamosta alettaisiin laskea mereen myrkkyjä.

Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa tähdentää, että kyse on suolavedestä, joka täyttää EU:n tiukimmat ympäristövaatimukset.

Tuhkanjalostamon prosessissa tuhkasta poistetaan suolaa. Raskasmetallit sidotaan tuhkaan. Tämän jälkeen tuhka kaatopaikataan Porin Peittooseen.

Suolavesi johdetaan päästöputkea pitkin laitoksesta avomerelle.

– Käytännössä laskemme mereen suolavettä. Puheet myrkyistä eivät pidä paikkaansa. Kaikki päästöjen pitoisuusarvot täyttävät EU:n tiukimmat vaatimukset.

Huoli päästöistä kumpuaa Porin historiasta?

Liiketoiminnan johtaja Saarimaa pitää kuitenkin terveenä, että jalostamo on herättänyt Porissa voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan.

– Sympatiseeraan sitä, että käydään keskustelua yhteisestä ympäristöstämme.

Saarimaan arvion mukaan ihmisissä saattaa ylipäätään aiheuttaa epäluuloa ja huolta se, että puhutaan jätteenpolton tuhkasta ja veden laskemisesta mereen.

Helposti ajatellaan, että kaikki mereen laskettu vesi on tosi saastunutta tai pahaa. Nykypäivänä tilanne on muuttunut. Jätevesi voidaan hyvin puhdistaa niin, ettei siitä ole ympäristövaikutuksia.

Kalle Saarimaa

Hän pohtii, että huoli laitoksen ympäristövaikutuksista kumpuaa Porin historiasta. 1970- ja 1980-luvuilla Vuorikemian tehdas oli Selkämeren suurimpia jätekuormittajia ja otsikoihin nousivat kalastajien pyytämät silmättömät silakat.

– Aikanaan standardit jäteveden puhdistamiselle eivät olleet niin korkeat kuin nykyään. Helposti ajatellaan, että kaikki mereen laskettu vesi on tosi saastunutta tai pahaa. Nykypäivänä tilanne on muuttunut. Jätevesi voidaan hyvin puhdistaa niin, ettei siitä ole ympäristövaikutuksia. Luulen, että tässä menevät historia ja nykypäivä sekaisin.

Yleiskuva
Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuodessa noin 45 000 tonnia tuhkaa.Mikko Koski / Yle

Laitos käyntiin kesällä vastustuksesta huolimatta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi huhtikuun puolivälissä ympäristöluvan Fortumin Mäntyluodon tuhkanjalostamolle ja sen toiminnan aloittamiselle.

Laitos käynnistetään kesän aikana huolimatta siitä, että porilainen Puhtaan meren puolesta -yhdistys on ilmoittanut valittavansa ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhdistys vaatii, että laitoksen toiminta voisi alkaa vain suljettuna järjestelmänä, jolloin suolavettä ei tarvitsisi päästää mereen.

Jyrki Kangas
Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Kangas ei hyväksy aluehallintoviraston päätöstä Fortumin tuhkanjalostamon toiminnan aloittamisesta.Katja Halinen / Yle

Fortumissa ei ole ainakaan vielä varauduttu mahdollisiin mielenilmauksiin, kun laitos aloittaa toimintansa Mäntyluodossa. Liiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa toivoo, että Fortum pystyy vielä käymään aktiivista keskustelua PMP-yhdistyksen kanssa.

– Suomessa ei ole teollisuudessa täysin suljettuja kiertoja juuri missään. Tyypilisesti vedet lasketaan ympäristöön, mutta ne on puhdistettu. Se ei ole itsessään poikkeuksellista. Siksi vaatimus suljetusta kierrosta on vähän erikoinen tähän peilaten.

Fortum on kuitenkin alkanut selvittää suljettua järjestelmää ja suolan talteenottoa eri tuhkakoostumuksista. Koetoiminta jatkuu kesäkuun loppuun.

Liiketoiminnan johtaja Saarimaa sanoo, että suolan kierrättäminen olisi isompi asia kuin se, että suolaa ei enää tarvitsisi johtaa mereen. Hän arvioi, että kolmen-viiden vuoden kuluttua suolan talteenotto voi olla mahdolista.

– Tällä saataisiin edistettyä kiertotaloutta ja hyödynnettyä suola uudestaan. Olemme kokeilleet jo pienessä mittakaavassa suolan talteenottoa ja siitä on saatu alustavasti lupaavia tuloksia. Enemmän kokemuksia saadaan, kun laitos on ajossa täysimääräisesti.

Poriin odotetaan tutustujia ulkomailta

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa toivoo, että Porin Mäntyluodon tuhkanjalostamossa nähtäisiin sen hyöty koko maalle. Fortumille on myös liiketoiminnallisesti tärkeää, että laitos osoittautuu toimivaksi.

– Meille on äärimmäisen tärkeää yrityksenä, ettei tule minkäänlaisia ympäristövaikutuksia. Tämä on meidän referenssilaitoksemme ja näitä halutaan jatkossa myydä ympäri maailman. Jos tästä tulisi jotain ympäristölle haitallisia päästöjä, eihän kukaan näitä laitoksia meiltä ostaisi.

Täältä tullaan hakemaan oppia. Pori saa paljon näkyvyyttä ja mahdollisesti uusia kiertotalousinvestointeja.

Kalle Saarimaa

Porissa on mietityttänyt myös tuhkanjalostamon vaikutus kaupungin imagoon: kaatopaikka vai jätteenkäsittelyn edelläkävijä?

Fortumin liiketoiminnan johtaja Saarimaa uskoo myönteiseen julkikuvaan.

– Laitokseen tulee kansainvälisiä vieraita tutustumaan, miten kiertotalous mahdollistetaan ja miten uusin teknologia jätteenkäsittelyssä toimii. Suomi on ensimmäisiä maita, missä on näin tiukka alan lainsäädäntö. Täältä tullaan hakemaan oppia. Pori saa paljon näkyvyyttä ja mahdollisesti uusia kiertotalousinvestointeja.