Sata miljoonaa ihmistä asuu rapistuvissa neuvostoaikaisissa betonikerrostaloissa – Tallinnan teknillisessä yliopistossa keksittiin ratkaisu ongelmaan

Asumiskustannukset pienenevät, kun vanhat talot remontoidaan moderneiksi nollaenergiataloiksi.

Energiatehokkaat talot
Ulkoapäin ei arvaisi, että Tallinnan teknillisen yliopiston kampuksella seisova talo on rakennettu jo vuonna 1986.
Ulkoapäin ei arvaisi, että Tallinnan teknillisen yliopiston kampuksella seisova talo on rakennettu jo vuonna 1986. Stanislav Moshkov

TallinnaJos liikkuu Tallinnan ydinkeskustan ulkopuolella, ei voi olla näkemättä viisikerroksisia neuvostoaikaisia betonikerrostaloja, hrushtshovkia.

Näitä matalia kerrostaloja rakennettiin 1960–1980 -luvuilla ympäri koko silloisen Neuvostoliiton aluetta.

Hrushtshovkissa asuu yhä noin sata miljoonaa ihmistä Venäjällä, Baltiassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa.

Moni taloista on äärimmäisen huonossa kunnossa. Niissä on home- ja ilmanlaatuongelmia. Osassa parvekkeet ja välikatot ovat alkaneet rapistua ja muuttuneet hengenvaarallisiksi.

Talot rakennettiin aikoinaan nopealla aikataululla ja suunniteltiin kestämään noin kolmekymmentä vuotta. Nyt tuo aika on nuorimpienkin talojen kohdalla kulunut umpeen.

Hrushtshovkat ovat neuvostoajalla rakennettuja viisikerroksisia betonitaloja.
Hrushtshovkat ovat neuvostoajalla rakennettuja viisikerroksisia betonitaloja.Stanislav Moshkov

Purkamisen sijasta nollaenergiataloja

Yksi vaihtoehto ratkaista ongelma on purkaa vanhat talot ja rakentaa niiden tilalle uusia. Esimerkiksi Moskovan kaupunki suunnittelee parhaillaan mittavaa neuvostoaikaisten talojen purkuprojektia.

Tallinnan teknillisessä yliopistossa on kehitetty ongelmaan toisenlainen ratkaisu: talojen remontointi moderneiksi nollaenergiataloiksi.

Nollaenergiatalo tarkoittaa taloa, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa.

Tavoitteeseen pyritään rakentamalla energiaa tuottavia ja säästäviä ratkaisuja kuten ilmatiiviitä seinäpaneeleja.

Ensimmäinen lähes nollaenergiataloksi muutettu hrushtshovka valmistui viime vuonna Tallinnan teknillisen yliopiston kampuksella. Sen katolla oleva aurinkovoimala tuottaa noin puolet talon kuluttamasta energiasta.

Nollaenergiatalon katto on täynnä suurikokoisia aurinkopaneeleja, jotka tuottavat puolet talon sähköstä.
Nollaenergiatalon katto on täynnä suurikokoisia aurinkopaneeleja, jotka tuottavat puolet talon sähköstä.Stanislav Moshkov

Remontti maksoi noin 3,2 miljoonaa euroa ja kesti vuoden.

– Remontti tuli selvästi halvemmaksi kuin vanhan talon purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle olisi tullut, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori ja nollaenergiataloprojektin vetäjä Targo Kalamees.

Taloudellisen hyödyn lisäksi nollaenergiataloprojektin taustalla on sosiaalinen lähtökohta: asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen.

– Sen sijaan että hrushtshovkien asukkaat pakotettaisiin muuttamaan muualle, he saavat jatkaa asumista omissa kodeissaan, Kalamees sanoo.

– Vaikka remontin jälkeen talojen neliöhinnat nousisivat hiukan, asumismukavuus paranee ja lämmityskulut pienenevät.

Nollaenergiatalo on remontoitu sisältäkin moderniksi.
Nollaenergiatalo on remontoitu sisältäkin moderniksi.Stanislav Moshkov

Ensimmäiset asukkaat ovat tyytyväisiä

Vuosi sitten valmistuneen nollaenergiatalon omistaa Tallinnan teknillinen yliopisto ja sitä vuokraa yliopiston ylioppilaskylä.

Talossa on yhteensä 80 asuntoa, joissa asuu teknillisen yliopiston opiskelijoita, jatko-opiskelijoita ja heidän perheitään.

Ulkoapäin ei arvaisi, että talo on rakennettu vuonna 1986. Ikkunat ja ovet ovat upouusia, samoin ulkoseiniä peittävät valkoiset energiapaneelit.

Vasta porraskäytävästä talon todellisen iän huomaa: rappuset ja seinät ovat selvästi vanhaa perua.

Porraskäytävässä vastaan tulevat asukkaat kehuvat asuntoja toimiviksi ja edullisiksi.

– Maksamme yksiöstämme vuokraa vain 330 euroa kuussa sisältäen lämmitys-, sähkö- ja vesikulut. Kulut ovat paljon pienemmät kuin Tallinnan asunnoissa keskimäärin, kertoo newyorkilais-kiinalainen aviopari Yen Yen Liu ja Adam Larger.

Yen Yen Liu ja Adam Larger kehuvat talon alhaisia lämmityskuluja.
Yen Yen Liu ja Adam Larger kehuvat talon alhaisia lämmityskuluja.Stanislav Moshkov

Virolainen Martin Proosa kutsuu katsomaan omaa 27-neliöistä yksiötään.

Hän kertoo olevansa erityisen tyytyväinen yliopiston päätökseen muuttaa talon parvekkeet sisätiloiksi. Hän on tehnyt entisestä parvekkeesta tietokonenurkkauksen.

– Tämä tuo mukavasti lisätilaa asuntoon. En tarvitse parveketta mihinkään.

Hän kehuu asuntoa myös hiljaiseksi ja hyvin eristetyksi.

– Kesällä täällä ei tule liian kuuma eikä talvella liian kylmä.

Martin Proosa teki talon entisestä parvekkeesta itselleen tietokonenurkkauksen.
Martin Proosa teki talon entisestä parvekkeesta itselleen tietokonenurkkauksen.Stanislav Moshkov

Viron tuleva vienti-innovaatio?

Tallinnan teknillinen yliopisto omistaa remontoidun talon lisäksi joukon muita, vastaavia kiinteistöjä. Ne on tarkoitus remontoida nollaenergiataloiksi yksi kerrallaan.

– Tarvitsemme vielä lisää tuotekehitystä ja pilottiprojekteja ennen kuin kauppaamme tämän konseptin maailmalle, Kalamees sanoo.

Hän ei ole kuullut, että muualla maailmassa tehtäisiin vastaavanlaista kehitystyötä. Tarton yliopistossa tosin on käynnissä samantapainen projekti, jossa hrushtshovkia remontoidaan uudentyyppisiksi älytaloiksi.

Targo Kalamees uskoo, että neuvostotalojen muuttamisesta nollaenergiataloiksi voisi tulla Viron seuraava suuri vienti-innovaatio.
Targo Kalamees uskoo, että neuvostotalojen muuttamisesta nollaenergiataloiksi voisi tulla Viron seuraava suuri vienti-innovaatio.Stanislav Moshkov

Kalamees uskoo, että hrushtshovkien muuttaminen nollaenergiataloiksi voisi olla Viron seuraava, suuri vienti-innovaatio.

– Kansainvälistä kiinnostusta on jo paljon. Tämä ratkaisisi monta ongelmaa maissa, joissa hrushtshovkat rapistuvat vuosi vuodelta lisää.

Mitä mieltä olet, voisiko sama toimia myös Suomessa? Keskustele asiasta klo 22:00 asti.