Epätasa-arvo riivaa myös oikeusjärjestelmiä – "5,1 miljardia ihmistä ei saa riittävästi oikeutta"

Ihmisten mahdollisuuteen saada oikeutta pitäisi panostaa yhtä vahvasti kuin tyttöjen koulutukseen, sanoo tuore raportti.

oikeus (oikeudenala)
Oikeussali.
Oikeussali budapestiläisessä tuomioistuimessa.Zsolt Szigetvary / EPA-EFE

Kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä ei saa riittävästi tai lainkaan oikeutta maansa oikeusjärjestelmältä, sanoo Task Force on Justice -ryhmän tuore tutkimus. (siirryt toiseen palveluun)

253 miljoonaa ihmistä elää täysin vailla mahdollisuuksia hakea oikeutta. Joukossa on muun muassa noin 40 miljoonaa orjuudessa elävää, 12 miljoonaa valtiotonta ja yli 200 miljoonaa ihmistä, joiden kotimaan tai asuinalueen turvattomuus estää oikeuspalvelujen saannin.

1,5 miljardilla ihmisellä on juridinen ongelma, johon he eivät saa ratkaisua. Syynä voi olla se, että rikos on jätetty ilmoittamatta, tai ratkaisua ei ole muusta syystä saatu. Tähän joukkoon raportissa lasketaan myös ne ongelmat, joissa oikeutta hakenut on kokenut prosessin sietämättömän pitkäksi, kalliiksi tai epäoikeudenmukaiseksi.

Ainakin 4,5 miljardia ihmistä jää lain tarjoamien oikeuspalvelujen ulkopuolelle. Yli miljardilla ihmisellä ei ole juridista identiteettiä, koska heidän syntymäänsä ei ole rekisteröity. Yli kaksi miljardia työskentelee epävirallisesti ja yhtä monelta puuttuu todistus siitä, että he omistavat rakennuksen tai maa-alueen.

Raportin julkaissut Task Force on ryhmä, johon kuuluu (siirryt toiseen palveluun) ministereitäja muita oikeusalan asiantuntijoita muun muassa YK:sta ja järjestöistä.

Esteitä korruptio, sosiaaliset paineet, venyvät oikeusprosessit

Oikeuspalvelujen epätasa-arvoisuus on kaikkia maita koskeva ongelma, mutta pahiten siitä kärsivät naiset ja lapset.

Haavoittuvia ryhmiä ovat myös vähemmistöt, köyhät ja vammaiset, toteaa Task Force, joka kostuu (siirryt toiseen palveluun) ministereistä, viranomaisista ja muista oikeusalan asiantuntijoista.

Esimerkiksi puolet naisista on sitä mieltä, että seksuaalisesta ahdistelusta on hyödytöntä ilmoittaa poliisille. Rikoksia jätetään ilmoittamatta myös sosiaalisen paineen tai leimautumisen pelon takia.

Muita oikeuden toteutumisen esteitä ovat muun muassa pitkät oikeudenkäyntiajat, oikeusprosessin kallis hinta ja stressaavuus uhreille sekä poliisin ja oikeuslaitoksen korruptoituneisuus.

Naisia osoittamassa mieltä.
Espanjalaisnaiset osoittivat viime kesänä mieltä vastalauseena tuomiolle, joka koski Pamplonassa kesällä 2016 tapahtunutta joukkoraiskausta. Naiset raivostuivat tuomarin päätöksestä, jonka mukaan syytetyt eivät olleet syyllistyneet raiskaukseen, vaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön koska ei ollut todisteita väkivallasta.Julian Perez / EPA-EFE

Myös maan eri osissa kuilu oikeuspalvelujen saatavuuden välillä voi olla syvä. Esimerkiksi Ugandan juristeista 85 prosenttia on pääkaupungissa Kampalassa ja sen lähiympäristössä, kertoo brittilehti The Guardianin lainaama (siirryt toiseen palveluun) juristi Gerald Abila.

Hänen mukaansa useimmat ugandalaiset eivät edes tiedä, että he tarvitsisvat oikeuspalveluja tai miten he voisivat ratkaista oikeudellisen ongelmansa.

Epätasa-arvo tulee kalliiksi

Raportin mukaan oikeusjärjestelmien epätasa-arvoisuutta pitäisi pyrkiä poistamaan yhtä ponnekkaasti kuin tyttöjen koulutukseen on viime vuosina panostettu.

Kuten tyttöjen kouluttamatta jättäminen myös oikeudenkäytön epätasa-arvo tulee kalliiksi paitsi yksilöille myös koko yhteiskunnalle.

Kun ihmiset eivät saa oikeutta, he eivät voi hyödyntää kaikkia taloudellisia mahdollisuuksiaan, ansaitsevat vähemmän ja voivat myös kärsiä fyysisistä ja henkisistä terveysongelmista.

Epäoikeudenmukaisuus myös lisää konfliktin riskiä yhteiskunnassa. Esimerkkinä tästä raportti mainitsee tunisialaisen hedelmäkauppiaan Mohamed Bouazizin, joka vuonna 2010 sytytti itsensä tuleen vastalauseena poliisin taholta toistuvasti kokemalleen ahdistelulle. Bouazizin kuolema laukaisi mielenosoituksia, jotka levisivät kautta arabimaailman arabikevääksi kutsutuksi protestiaalloksi.

Raportissa arvioidaan, että oikeusjärjestelmän toimimattomuuden kustannukset ovat maailmanlaajuisesti keskimäärin noin 1 800 euroa henkeä kohden vuodessa. Maat voivat esimerkiksi menettää jopa viidenneksen bruttokansantuotteestaan, jos niissä on paljon väkivaltaisuuksia.

Korjaukset halpoja ja tuottoisia

Raportin laatijat arvioivat, että jokainen oikeusjärjestelmään investoitu euro tuottaa ainakin 16 euron hyödyt.

Yhtenä esimerkkinä he mainitsevat Guatemalan, jossa henkirikokset vähenivät viisi prosenttia, kun oikeuslaitoksen kykyä taistella korruptiota ja rikosten rankaisemattomuutta vastaan parannettiin.

Poliisit saattavat burkhaan pukeutunutta naista.
Pakistanin turvallisuusviranomaiset saattoivat vuonna 2016 afganistanilaisnaista, joka tuomittiin oikeudessa väärennetyistä henkilöpapereista vankeuteen, sakkoihin ja karkotettavaksi. Naisen sanotaan saaneen itselleen ja lapsilleen väärät pakistanilaiset henkilötodistukset lahjomalla viranomaisia.Arshad Arbab / EPA

Maanomistusoikeuksien selkeyttäminen ja vahvistaminen voi puolestaan ehkäistä konflikteja ja parantaa ihmisten taloudellisia mahdollisuuksia. Tansaniassa naisten ansiot ovat nelinkertaistuneet yhteisöissä, jotka sallivat heidän omistaa maata.

Perusoikeuspalvelujen takaaminen kaikille maksaisi raportin mukaan vähemmän kuin koulutus tai terveydenhoito.

Köyhissä maissa kustannukset olisivat noin 18 euroa, keskituloisissa maissa noin 60 euroa ja vauraissa maissa noin 170 euroa henkeä kohden vuodessa.

Ensimmäisen ja toisen asteen koulutus maksaa köyhissä maissa noin 37 euroa ja välttämätön terveydenhuolto noin 68 euroa henkeä kohden vuodessa.

Kaksi miljardia ihmistä elää kuitenkin maissa, jotka eivät pysty omin avuin kustantamaan oikeusjärjestelmää kaikille ilman, että muut sektorit vaarantuisivat, raportissa todetaan.

Uudistus voi haitata eliittiä

Oikeusjärjestelmän uudistaminen tasa-arvoiseksi vaatii raportin mukaan uudenlaista lähestymistapaa. Aiemmat uudistukset ovat liian usein hyödyntäneet instituutioita, eivätkä niitä käyttäviä ihmisiä.

Oikeuspalvelut ovat julkisia palveluja, mutta niitä ei usein kohdella sellaisina, raportin laatijat katsovat.

Tärkeää on, että oikeusjärjestelmästä tehdään helppopääsyinen kaikille ja ihmiset saavat lisää tietoa oikeuksistaan, raportissa neuvotaan.

Uudistuksia voi vaikeuttaa eliitin ja alan ammattilaisten vastustus. Eliittiin kuuluvat voivat esimerkiksi olla haluttomia puuttumaan heitä itseään hyödyttävään epäoikeudenmukaisuuteen, kuten korruptioon, rikosten jättämiseen rankaisematta tai oikeuksien epäämiseen vähemmän etuoikeutetuilta.

Esimerkisi bisnesjohtajat ovat yli sadassa maassa sitä mieltä, ettei maan oikeusjärjestelmä ole riippumaton hallituksesta, vaikutusvaltaisista henkilöistä tai bisnesmaailmasta.

Kolmannes maailman ihmisistä puolestaan uskoo, että heidän maassaan poliisi on korruptoitunut ja 30 prosenttia pitää oikeuslaitosta korruptoituneena, raportissa kerrotaan.