Säännöstely suututti pienen Evijärven ranta-asukkaat: "Viime kesänä vesi oli niin matalalla, että potkureita meni rikki" – nyt Ely-keskus harkitsee rajan nostamista

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Evijärven säännöstelykäytäntöä muutettiin vuosi sitten. Nyt järven pinta on asukkaiden mukaan liian matalalla.

vesiensuojelu
Vesivoimala Evijärvi
Evijärven pintaa säätelevä Kaarenhaaran säännöstelypato.Tuomo Rintamaa/Yle

Kari Laukkonen on seurannut Evijärven tilaa jo 60 vuotta. Hän on huolissaan erityisesti Evijärven kevätsäännöstelystä, joka on tänä keväänäkin laskenut vedenpinnan järvessä tavallista alhaisemmalle tasolle jo valmiiksi matalassa järvessä.

Evijärven keskisyvyys on noin 1,5 metriä. Laukkonen murentii, että viime syksynä vedenpinta jäi matalaksi ja nyt keväällä, kun sitä vielä laskettiin lakisääteisesti, pinta on hänen mukaansa jo liian alhaalla.

– Vesi on vähissä, ja viime kesänä se oli niin matalalla, että potkureita meni rikki, Laukkonen kertoo.

Kari Laukkosen mukaan evijärveläiset toivovat viranomaisilta harkintaa erityisesti Evijärven kevätsäännöstelyyn. Turhautuneet kuntalaiset ovat väläytelleet (siirryt toiseen palveluun) ratkaisuksi jopa omaa "patokapinaansa".

– Keskustellaan isoista asioista, sanoo evijärveläinen Kari Laukkonen.

Kari Laukkonen
Tuomo Rintamaa/Yle

Evijärveläisten kapina "Lappajärven malliin"

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ähtävänjoen vesistössä ollaan huolissaan vedenpinnan korkeudesta. 40 vuotta sitten, toukokuun 2. päivä 1979, lappajärveläisten parikymmentä vuotta kasvanut tyytymättömyys Lappajärven säännöstelyyn purkautui toiminnaksi (siirryt toiseen palveluun).

Järven säännöstelysuunnitelmissa edellytettyä kevättulvaa ei tullutkaan ja järven tila oli surkea.

Kuntalaisten lähetystö oli käynyt jo talvella maa- ja metsätalousministerin pakeilla vaatimassa järven säännöstelyn muuttamista, mutta tuloksetta.

Kun yli 5000 kuntalaisen allekirjoittamalla adressilla ei saatu järven tilanteeseen toivottua parannusta, lastasivat lappajärveläiset 2. toukokuuta traktoreihinsa kiviä, jotka kipattiin Ähtävänjoen ylittävältä Niskan sillalta jokeen.

"Patokapinassa" jokeen päätyi kaikkiaan 400 kuutiometriä kiviainesta. Syntyi luvaton kivipato, jolla oli toivottu tulos: muutos järven säännöstelyyn.

Kymmenen senttiä korkeammalle

Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksessa tiedetään, että Evijärven vedenpinnan korkeus herättää kovaa keskustelua.

Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehdon mukaan järven vedenpintaa on pidetty pitkään viitisen senttimetriä säännöstelyluvassa määritellyn tavoitevyöhykkeen yläpuolella. Vuosi sitten kuitenkin päätettiin, että kunnan kanssa sovitusta käytännöstä luovutaan ja Evijärven säännöstelyssä palataan luvanmukaiseen käytäntöön.

– Viime keväästä lähtien on pysytty tavoitevyöhykkeellä, mutta sitten sattui vielä kuiva kesäkin, jolloin haihtuminen oli suurta, Haukilehto sanoo.

Rajojen nostaminen 10 senttimetrillä vastaisi aika lailla sitä, mikä käytäntö on ollut pitkän aikaa.

Katja Haukilehto

Keväinen vedenpinnan alentaminen eli “kevätkuoppa” taas tehdään siksi, että sen avulla saadaan laskettua vedenpintaa ennen lumien sulamista ja kerättyä vettä järveen niin, etteivät juoksutusmäärät olisi niin suuria.

– Siitä on eniten hyötyä runsaslumisina talvina, Haukilehto sanoo.

– Pitäisi olla herkät korvat ja herkkä sydän mietittäessä, että pitääkö tehdä "kevätkuoppa", kun virtaamaa ei tule, sanoo puolestaan ranta-asukas Kari Laukkonen.

Katja Haukilehdon mukaan kevätkuopasta luopuminen tarkoittaisi järven alapuolisilla alueilla virtaaman kasvattamista. Siksi Ely-keskus pohtii järven säännöstelyrajojen nostamista 10 senttimetrillä.

– Rajojen nostaminen 10 senttimetrillä vastaisi aika lailla sitä, mikä käytäntö on ollut pitkän aikaa, Haukilehto sanoo.

Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus
Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.Tuomo Rintamaa/Yle

Haittaselvitykset tehty

Ely-keskuksen Evijärven ranta-asukkaille tekemässä kyselyssä säännöstelyrajojen nostaminen sai kannatusta. Katja Haukilehdon mukaan se voisi olla mahdollinen ratkaisu Evijärven tilanteeseen.

– Evijärven ja Lappajärven säännöstelyluvat ovat muodostuneet pitkällisen prosessin seurauksena. Helpointa on nostaa kaikkia rajoja, sillä silloin ei vaikuteta järven alapuolisiin tai yläpuolisiin vedenkäyttäjiin, Haukilehto sanoo.

Jos vedenpintaa nostetaan, tarkoittaa se kuitenkin myös selvitystä nostamisen haitoista sekä esimerkiksi viljelijöille mahdollisesti maksettavien haittakorvausten määrittelemistä. Nämä selvitykset on tehty.

– On määritetty, mitkä alueet jäävät vedenpinnan alle ja mille alueille nostamisella aiheutetaan lisävettymistä, Haukilehto sanoo.

Pato Evijärvellä
Kaarenhaaran säännöstelypato Evijärven alajuoksulla.Tuomo Rintamaa/Yle

Asukkaat mukaan järven puolesta

Kari Laukkoselle suunnitelma järven säännöstelyrajojen nostamisesta kelpaa. Hän peräänkuuluttaa jatkuvaa keskusteluyhteyttä päättäjien ja järven käyttäjien välille, sekä luonnonarvojen kunnioittamista.

– Luontoarvot ovat nyt voimakkaasti esillä. Tämä järvi ja koko Ähtävänjoki-vesistö ovat todella arvokkaita, Laukkonen sanoo.

Vaikka Lappajärvellä tyytymättömyys Lappajärven vedenkorkeuteen johti vuonna 1979 patokapinaan, näyttää siltä että keskusteluyhteys toimijoiden välillä on niin hyvä, että Evijärvellä saatetaan 2019 selvitä ilman rajua kansalaistoimintaa.

Laukkosen mukaan viranomaisten joustavuuden lisäksi järven hyvinvointi edellyttää kuitenkin myös asukkaiden aktiivisuutta.

– Toivon aktiivisuutta myös paikkakuntalaisilta sen suhteen, että järven eteen tehdään kaikki, mitä voidaan.