"Naisen on valittava ura tai perhe" – Ylen toimittaja Maija Salmi vastaa kysymyksiin ja kertoo miksi kolmekymppiset espanjalaisnaiset pakastavat munasolujaan

Pätkätyöt, sinkkuelämä vai biologia – mikä on munasolujen pakastustrendin taustalla? Maija Salmi vastaa yleisön kysymyksiin.

munasolu
Maija Salmi
Maija SalmiNella Nuora / Yle

Moni espanjalaisnainen siirtää äidiksi tulemista ja turvautuu munasolujen pakastamiseen. Työuran paineet sanelevat biologisen kellon ohella nuorten naisten elämää.

Maija Salmi,Ylen toimittaja Espanjassa, kertoo tilanteesta Simo Ortamon podcastissa. Sen voit kuunnella tästä:

Munasolujen pakastamisesta on tullut trendi-ilmiö ja grillijuhlien puheenaihe. Vuonna 2015 toimenpiteitä tehtiin viisi tuhatta. Espanjassa klinikat veloittavat toimenpiteestä 1500–3000 euroa. Tämä houkuttelee maahan "munasoluturisteja".

Myös Ruotsissa munasolujen pakastaminen on yleistynyt. Asiasta voit lukea lisää tästä.

Maija Salmen vastaukset ovat tässä. Kiitoksia aktiivisuudesta!

Kommenttipalsta on suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Vastauksia on ryhmitelty ja välitsikot lisätty kello 1440.

"Äitejä syrjitään Espanjan työmarkkinoilla"

1. kysymys: – Miksi kolmekymppiset espanjalaisnaiset pakastavat munasolujaan?

Maija Salmi vastaa: – Suurin syy lienee sama kuin muuallakin: naiset ovat entistä koulutetumpia, työelämä ajaa usein lykkäämään lasten hankintaa. Lisäksi Espanjassa työelämä on edelleen hyvin joustamaton ja perheen ja työn yhteensovittaminen vaikeaa.

– Haastattelemani sosiologin mukaan voi sanoa ihan suoraan, että naisten on usein valittava ura tai perhe. Molempia on vaikea saada, sillä äitejä syrjitään työmarkkinoilla. Podcast antaa kattavan vastauksen tähän, kannattaa kuunnella.

( linkki Mistä maailma puhuu -podcastiin tässä )

2. kysymys: – Onko ilmiön taustalla se, että sinkkunaisten ja sinkkumiesten elämäntyylit ja maailmat ovat erkaantuneet toisistaan asuinpaikan, kiinnostusten ja jopa ruokatottumusten suhteen?

Maija Salmi vastaa: – Niin, tämä kysymys puhuttaa varmasti muuallakin kuin Espanjassa. Varmasti naiset – ja miehet – ovat kriittisempiä kumppaninvalinnan suhteen kuin aiemmin. Se ei välttämättä kuitenkaan ole huono asia.

"Moni odottaa kumppanin löytymistä"

3. kysymys: – Miten pakastajat aikovat hoitaa hedelmöityksen?

Maija Salmi vastaa: – Omassa ystäväpiirissäni moni ainakin odottaa sopivan kumppanin löytymistä. Lisäksi tunnen muutaman naisen, jotka haluavat saada lapsen yksin eli se hoidetaan lahjasiittiöillä.

4. kysymys: – Mikä on asiaan esitetty feministinen näkökulma? Puolesta vai vastaan munasolujen jäädyttämisen?

Maija Salmi vastaa: – Tässä mielipiteet oikeastaan jakautuvat. Toisten mielestä se on bisnestä naisten peloilla siitä, että oma keho ei toimi. Toisten mielestä taas naisella on entistä enemmän valtaa omaan kehoonsa tämän(kin) teknologian seurauksena.

"Kuka tahansa ei kelpaa"

5. kysymys: – Onko myös Espanjassa niin että naiset muuttavat kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä kun miehet jäävät maaseudulle, jolloin kaupunkilaisnaisille ei riitä tarpeeksi (laadukkaita) miehiä?

Maija Salmi vastaa: – Kyllä täälläkin naiset alkavat olla paremmin koulutettuja kuin miehet ja se näkyy parinvalinnassa. En usko, että on sattumaa, että omassa ystäväpiirissäni monet korkeakoulutetut naiset ovat sinkkuja. Kuka tahansa ei kelpaa.

– Naisten koulutuksen mukana tuoma taloudellinen itsenäisyys on lisääntynyt eli kumppania ei tarvita enää senkään vuoksi ja eroaminen on helpompaa. Täällä on feminismin lisääntymisen myötä selkeästi havaittavissa myös se, ettei parisuhteessa eläminen ole enää monelle edes mikään ideaali.

Miksi naisia syyllistetään?

6. kysymys: – Tosiasia on etteivät nuoret miehetkään usein halua lapsia. Onko kuitenkin myös Espanjassa niin että syntyvyyden laskusta syyllistetään nuoria naisia?

Maija Salmi vastaa: – Mediassa puhutaan useimmiten siitä, että naiset eivät halua lapsia, vaikka ongelma on juurikin niin kuin sanoit: eli eivät nuoret miehetkään halua. Miehet saavat ensimmäisen lapsensa vielä myöhemmin kuin naiset.

– Naisia "syyllistetään" varmasti siksikin, että lisääntymiseen vaikuttaa enemmän biologia kuin miehillä.

7. kysymys: –Mikä mahtaa olla espanjalaisten miesten lisääntymisen tilanne? Minkä ikäisenä keskimäärin saavat ensimmäisen lapsen, pitävätkö vanhempainvapaata, osallistuvatko muuten lasten kasvattamiseen?

Maija Salmi vastaa: – Miehet saavat vuoden 2016 tilaston mukaan ensimmäisen lapsensa noin 34-vuotiaana. Tilastojen mukaan 95 prosentilla 18-30 -vuotiaista miehistä ei ole lapsia.

Suomessa isäksi tullaan ensi kertaa keskimäärin 31-vuotiaana.

– Täällä vastikään muutettiin lakia niin, että isyysloma ei lyhennä äitiysloman kestoa, ja tämän lain uskotaan lisäävän isien osallistumista lastenhoitoon. Täällä Barcelonassa isät vaikuttavat osallistuvan enemmän lastenhoitoon kuin esimerkiksi Etelä-Espanjassa, mutta kyllä päävastuu perheestä tuntuu olevan edelleen äideillä.

Terveysturismi on Espanjalle tärkeää

8. kysymys: – Miksi juuri Espanjaan hakeutuu "munasoluturisteja" muista maista? Koetaanko ilmiö siellä ongelmaksi?

Maija Salmi vastaa: – Ei koeta ongelmaksi, päinvastoin sanoisin. Kaikenlainen terveysturismi on Espanjalle tärkeä bisnes. Espanjaan tullaan esimerkiksi siksi, että täällä lainsäädäntö on kevyempi kuin muualla.

– Yksityisellä puolella munasolujen pakastamista ja keinohedelmöityksiä tehdään jopa 50-vuotiaille naisille. Lisäksi – toisin kuin Suomessa – täällä siemennestettä voi luovuttaa anonyymisti.

– Espanjassa hoidot ovat ainakin hieman halvempia kuin esimerkiksi Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa. Prosessi on täällä helppo ja klinikoita paljon.

9. kysymys – Onko niin, että kyseisen toimenpiteen jälkeen nelikymppisenä noilla pakastetuilla munasoluilla raskaaksi tulemisen onnistumismahdollisuus on parhaimmillaankin siinä parinkymmenen prosentin luokkaa?

Maija Salmi vastaa: – Tästä on hieman erilaisia lausuntoja. Lääkäri, jota haastattelin sanoi, että onnistumisen mahdollisuus riippuu siitä, minkä ikäisenä munasolut on otettu talteen. Mitä nuorempana, sitä parempi. Mitään varsinaista prosenttia hän ei sanonut, koska erot yksilöiden välillä ovat suuria. Riippuu paljon esimerkiksi elintavoista.

Voxin konservatiivisuus nosti feminismin esiin

10. kysymys: – Nousiko perhepolitiikka ja naisten asema esiin Espanjan vaaleissa? Mikä on konservatiivisen Vox-puolueen asenne naisten emansipaatiota ja "elämän jäädyttämistä" kohtaan?

Maija Salmi vastaa: – Kyllä nousivat ja vahvasti nousivatkin tällä kertaa. Espanjassa keskustellaan feminismistä ja naisten oikeuksista nyt enemmän kuin koskaan.

– Vasemmisto lupasi vaaleissa joustavampaa perhepolitiikkaa ja helpotuksia uran ja äitiyden yhdistämiseen sekä myös isille enemmän mahdollisuuksia osallistua lastenhoitoon.

– Vox-puolueen linja on hyvin konservatiivinen. Puolue ei ole ottanut varsinaisesti kantaa munasolujen jäädyttämiseen, mutta puolue vastustaa aborttia ja ylipäätään kannattaa hyvin katolisia ja konservatiivisia arvoja eli tuskin se on heille mieluinen menetelmä.

Katolinen kirkko puolustuskannalla

11. kysymys: – Mikä on katolisen kirkon kanta asiaan? Onko sillä vaikutusta pakastamisen myyjiin ja ostajiin?

Maija Salmi vastaa: – Vatikaanin kanta on se, että munasolujen pakastaminen ja keinohedelmöitys ovat hyväksyttäviä vain, jos nainen joutuu käymään esimerkiksi syöpähoidoissa. Täällä Espanjassa katolinen kirkko ei kauheasti ole ottanut kantaa asiaan.

12. kysymys: – Onko nähtävissä että tämäkin kehityssuunta voi kääntyä vastakkaiseksi niin, että tulevaisuudessa esimerkiksi 50 vuoden kuluessa Espanjassa palattaisiin perinteisempiin perhearvoihin?

Maija Salmi vastaa: – En usko. Maailma muuttuu ja niin tekee myös Espanjankin katolisiin, perinteisiin arvoihin perustuva yhteiskunta.

– Pitää kuitenkin muistaa, että Espanjan sisällä on monta erilaisia todellisuutta. Täällä Barcelonassa elämä näyttäytyy esimerkiksi hyvin erilaisena kuin Etelä-Espanjan Málagassa asuessani.

– Suurissa kaupungeissa on modernimpaa ja maalla etenkin etelässä perinteisempää. Niin kuin Suomessakin tai muualla Euroopassa.