Demarit haluavat vahvan EU:n, eroon veronkierrosta sekä nollatuntisopimuksista – tätä SDP on EU:ssa, katso Antti Rinteen vaalitentti

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tänään Aamu-tv:n ja Ykkösaamun yhteisessä eurovaalitentissä. Voit katsoa haastattelun tästä artikkelista.

europarlamentaarikot
Valokuva/grafiikka
Eurovaalit lähestyvät. Ykkösaamun Pirjo Auvinen haastattelee puolueiden puheenjohtajat Aamu-tv:ssä.

SDP:n EU-suhde on peruspositiivinen, jopa lämmin. Suuria jakolinjoa unionissa oloon tai siihen liittymisen ei puolueessa ole ollut.

Paavo Lipposen johdolla puolue tuki Suomen EU-jäsenyyttä ennen vuoden 1994 kansanäänestystä.

Syyt olivat tuolloin pitkälti samat kuin nytkin: SDP:ssä unioni nähdään Euroopan rauhan takaajana, ja yhteiset sisämarkkinat keinoina vahvistaa työllisyyttä ja työntekijöiden asemaa.

Johtoajatus on, että iso EU on pientä Suomea vahvempi toimija niin ilmastonmuutoksen ja sotilaallisten uhkien torjumisessa kuin "raa'an kapitalismin (siirryt toiseen palveluun)" aisoissa pitämisessä.

1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?

SDP haluaa EU:n torjuvan nykyistä tiukemmin globalisaation haitallisia sivuvaikutuksia, esimerkiksi veronkiertoa. Puolue laskee, että yritysten veronkierrosta aiheutuu EU-maille vuosittain yli 100 miljardin euron, ja Suomelle satojen miljoonien tulonmenetykset.

Puolue puuttuisi verosuunnitteluun, ja hillitsisi EU:n sisäisten veroparatiisien käyttöä julkisella, maakohtaisella verojen raportoinnilla.

– Digijättien on maksettava reilu osansa veroista ja kansalaisten yksityisyyttä pitää suojella, summasi SDP:n europarlamentaarikko ja ehdokas Miapetra Kumpula-Natri vappupuheessaan.

EU:n talouskasvu ei ole jakautunut tasaisesti, ja tyytymättömyys eriarvoistumiseen ja EU:hun on kolahtanut vanhojen parlamenttiryhmien, kuten sosialistiryhmän nilkkaan.

SDP ajaa EU-tasolla parannuksia työntekijöiden vähimmäisoikeuksiin: esimerkiksi SDP:n 2017 julkaistussa visiossa (siirryt toiseen palveluun)sosiaaliturva ulotettaisiin yhä useammille työntekijäryhmille, kuten itsensä työllistäjille. Nollatuntisopimukset kiellettäisiin.

Se haluaa vertailla maiden sosiaalista kehitystä samalla viivalla EU:n taloustavotteiden kanssa. Mukaan otettaisiin muun muassa palvelujen saatavuus, lapsiköyhyys ja sukupuolten tasa-arvo.

Puoluesihteerin ja EU-ehdokkaan Antton Rönnholmin mukaan sosiaalisten erojen kaventamisen tulee näkyä EU:n tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa (siirryt toiseen palveluun), kun budjetista väännetään.

2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?

Sosialistien ja demokraattien ryhmä, aivan kuten keskustaoikeistolainen EPP:kin on nauttinut ison ryhmän arvovaltaa pitkään. Suomen mepit olivat alusta asti näkyviä ja kokeneita poliitikkoja: Jörn Donner, Riitta Myller, Pertti Paasio.

Nyt SDP:n meppien määrä on kutistunut.

Sitä mukaa, kun EU laajeni (siirryt toiseen palveluun), niin Suomen kuin SDP:n meppimäärä pienentyi, ensin kolmeen, sitten kahteen.

Vuonna 2004 mepeiksi valittiin Lasse Lehtinen, Riitta Myller ja Reino Paasilinna. Vuonna 2009 SDP:n listalta nousi enää kaksi meppiä: Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo.

Jaakonsaari valittiin toiselle kaudelleen vuonna 2014, ja toiseksi mepiksi valittiin Kumpula-Natri, kumpikin yli 40 tuhannen äänen saaliilla.

Tilastografiikka
Yle

SDP suhtautuu myönteisesti myös Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen, ja on pitänyt yllä puhetta "Eu:n ytimiin" ja "kaikkiin pöytiin" pääsemisestä.

Eurokriisi ja sitä seurannut EU-vastaisuuden nousu sekä vellonta esimerkiksi Kreikan vakuuksien kanssa ovat himmentäneet, tai ainakin hiljentäneet SDP:n viestiä siitä, kuinka tiiviiksi EU:ta pitäisi viedä.

Puolue myöntää ja haluaa korjata rahaliiton valuviat, mutta muistuttaa EKP:n rahapolitiikan hyödyistä, kuten vuosia jatkuneesta alhaisesta korkotasosta.

3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D on yksi EU-parlamentin vanhimmista ryhmistä, ja ideologisesti melko yhtenäinen. Joukkoon kuuluvat pääasiassa jäsenmaiden sosiaalidemokraattiset työväenpuolueet, mutta myös esimerkiksi Ruotsin feministisen puolueen FI:n meppi kuuluu tähän ryhmään.

Infografiikka
Yle

Nyt ryhmä on EU-parlamentin toiseksi suurin. EU-vaalien ennuste näyttää kuitenkin miinusmerkkiseltä. Sekä sosiaalidemokraattisen ryhmän että keskustaoikeistolaisen EPP:n kannatuksen on arvioitu laskevan, kun maahanmuutto- ja EU-vastaisten puolueiden suosio kasvaa.

Kaiken kaikkiaan puoluekentän ja ryhmien arvioidaan muuttuvan pirstaleisemmaksi. Esimerkiksi Britannian työväenpuolueen Labourin 20 paikan menettäminen pienentää ryhmää entisestään, jos ja kun brexit toteutuu.

Saman ennusteen toinen, epätodennäköisempi skenaario olisi, että vastareaktiona EU:ta arvosteleviin ja maahanmuuttokriittisiin äänenpainoihin vanhat ryhmittymät lisäisivät kannatustaan.

4. Miten käy eurovaaleissa?

Eduskuntavaaleissa SDP oli suurin puolue, mutta tuloksesta ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä EU-vaaleihin, joissa äänestysvilkkaus on eri luokkaa, viimeksi alle 40 prosentin. EU-vaalit ovat perinteisesti olleet otollisemmat kokoomukselle kuin demareille.

Silti puolue tavoittelee kahdenkymmenen ehdokkaan listallaan (siirryt toiseen palveluun)kolmea meppipaikkaa. Se olisi erittäin hyvä tulos, mutta ei mahdoton.

Valokuva/grafiikka
SDP:n kärkiehdokkaita. Yle UutisgrafiikkaYle

SDP:n konkari, EU-parlamentissa vuodesta 2009 ollut Liisa Jaakonsaari ilmoitti syksyllä jättävänsä vaalit niin kotimaassa kuin EU:ssa. Ääniharavina voidaan pitää pitkän linjan kansanedustajaa, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa runsaat 9700 ääntä kerännyttä Eero Heinäluomaa. Hän kiertää vaalikenttiä yhteistyössä toisen politiikan konkarin, keskustan Mauri Pekkarisen kanssa.

Myös Miapetra Kumpula-Natrilla on istuvan mepin etumatka.

SDP:n listalla on myös muun muassa eduskunnasta pudonnut Satu Taavitsainen, Helsingin kaupunginvaltuutettu Husu Hussein, SDP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, sekä puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Vuoden 2014 EU-vaaleissa SDP sai 212 781 eli runsaat 12 prosenttia äänistä. Tuolloin 100 tuhatta ääntä riitti yhteen paikkaan, 200 tuhatta ääntä kahteen, ja 300 tuhatta ääntä kolmeen meppipaikkaan.

Dramaattisempi tulos lienee koko S&D-ryhmän äänipotti.

5. Miten Suomen EU-politiikka muuttuu, jos maata alkaa johtaa Rinteen hallitus?

Maanantaiaamuna Ylen eurovaalitentissä Rinne toivoi enemmän eurooppalaista yhteistyötä asioissa, joita kannattaa viedä yhdessä eteenpäin.

Rinne mainitsi muun muassa globaalit, rajat ylittävät asiat kuten ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen. Hänen mukaansa Afrikan tulevaisuus on mitä suurimmassa määrin myös Euroopan tulevaisuutta.

– Jos Afrikka epäonnistuu väestöräjähdyksen hallinnassa ja ilmastonmuutos kohtelee kuten nyt näyttää niin se saattaa tarkoittaa sitä, että satoja miljoonia ihmisiä lähtee liikkeelle ja niitä ei panssarivaunuilla pysäytellä.

Rinne sanoi, että oikea tapa vastata EU-kriittisten ja EU:ta vastustavien liikkeiden haasteeseen eurovaaleissa on tehdä oikeanlaista politiikkaa.

– Se tarkoittaa sitä, että luodaan toivoa, luottamusta ja turvaa tulevaisuuteen. Huolehditaan siitä, että nuorilla on koulutuksen ja työllisyyden kautta näköala tulevaisuuteen ja huolehditaan siitä, että ihmiset eivät koe eriarvoisuutta omissa yhteiskunnissaan.

Rinteen mukaan on vielä vaikea sanoa, miten tulevan hallituksen EU-politiikka eroaisi edeltävän hallituksen politiikasta, kun hallitus ei ole vielä edes aloittanut. Hän lupasi vielä aktiivisempaa otetta.

– Vahvempi ote eurooppalaiseen politiikkaan. Olemme vielä enemmän päätöksenteon ytimessä Euroopassa. Haluamme viedä eteenpäin sosiaalista ja ihmisten Eurooppaa, työntekijöiden oikeuksia ja reilun työelämän pelisääntöjä.

Koko haastattelun voit katsoa tästä.

Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.

Lue lisää:

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje:(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)