Virtuaalilasit saavat katsojan tuntemaan kehossaan sodan raakuuden: "Näistä puhutaan jopa empatiakoneina"

Tampereen yliopistolla tutkitaan, miten historian visualisointi auttaa ymmärtämään tapahtumia paremmin.

opetusmenetelmät
Sauli Rautiainen virtuaalilasit päässä.
Lukiolainen Sauli Rautiainen pääsi tutkimusta varten tuotetulle virtuaaliselle vartiopaikalle aistimaan sodan ajan tunnelmaa.Anne Savin / Yle

Tampereen yliopiston opetustilassa istuu joukko lukiolaisia virtuaalilasit päässä. Sauli Rautiainen katselee laseilla ympärilleen ja riisuu lopulta lasit ihmeissään.

– Oltiin siellä juoksuhaudassa. Kun laitoin tutkaimen metsikköön, niin mystinen hahmo alkoi lähestyä sieltä. Onneksi nopeasti soittelin kelloa, jolloin apujoukot tulivat ja saatiin meille hyvä sotavanki, kuvailee Rautiainen kokemustaan tutkimusta varten rakennetusta demosta.

Koehenkilö pääsee virtuaalilaseilla toisen maailmansodan aikaiselle vartiopaikalle, jossa tehdään omin aistein havaintoja tilasta ja tapahtumasta.

– Esimerkiksi tässä kyseisessä Rukajärvi-demossa ei ole paljon tiedollisia elementtejä. Kyse onkin siitä, voiko se tunteen tasolla lisätä kiinnostusta sodan kokemusta ja sitä yksilön epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa kohtaan, mitä jokainen sotilas on varmasti jossain vaiheessa kokenut, yliopistonlehtori Anssi Männistö avaa kyseisen visualisoinnin tarkoitusta.

Yliopistonlehtori Anssi Männistö
Yliopistonlehtori Anssi Männistö vetää hanketta, jossa tutkitaan datavisualisointien käyttämistä eri tavoin historian opetuksen tukena. Anne Savin / Yle

Tutkimusta siitä, miten kokemus auttaa ymmärtämään

Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten lisättyä todellisuutta voisi tuoda historian opetukseen. Vahtivuoron kokeminen on yksi osa tutkimusta.

Datavisualisoinnit perustuvat suuriin tietokantoihin, jotka liittyvät toisen maailmansodan historiaan Suomessa. Visualisoinneissa on yhdistetty eri tietokantoja, kuten kaatuneiden määrä sekä sodan aikaiset kuvat ja kirjeet.

Hankkeen rahoittajana on Media-alan tutkimussäätiö ja sitä johtaa yliopistonlehtori, YTT Anssi Männistö.

Kyse onkin siitä, voiko se tunteen tasolla lisätä kiinnostusta sodan kokemusta ja sitä yksilön epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa kohtaan, mitä jokainen sotilas on varmasti jossain vaiheessa kokenut.

Anssi Männistö

Erilaisten visualisointien avulla on mahdollista viedä ihmiset keskelle historian tapahtumia, ja esittää asioita paperia kiinnostavammin. Tavoitteena on selvittää, miten historian omakohtainen kokeminen muuttaisi sen ymmärtämistä.

Sen uskotaan myös lisäävän empatiaa tapahtumat oikeasti kokeneita kohtaan.

– Näistä virtuaalitodellisuuden sovelluksista puhutaan jopa tällaisina empatiakoneina, jolloin ne voisi tuoda ja tuottaa empaattista ja tunteeseen perustuvaa ulottuvuutta näiden asioiden kokemiseen eri tavalla kuin muut esitysmuodot. Se on voimakkaampi kuin elokuva, voimakkaampi kuin musiikki. Me olemme sisällä jossain maailmassa omine aisteinemme ja pystymme kokemaan näitä aineistoja.

Vahtivuoron tunnelmaa ja kuolleiden määrien tarkastelua

Toinen testattavista visualisoinneista on myös virtuaalilaseilla tutkittava tilasto kaatuneista. Siinä henkilö seisoo nurmikentällä, jossa on ylöspäin kohoavin pylväin esitetty sodan aikana kuolleiden määrä päivittäin.

–Jonain päivänä kuolleiden määrä on 400 henkilöä, jolloin nimistä koottu torni on korkeudeltaan 200 metriä. Vieressä on 150 tai 75 metriä korkeita torneja. Syntyy elämys: ”kauheata!”Kun torneja katsoo ylöspäin, se on myös fyysinen ja kehollinen ulottuvuus, kuvailee Anssi Männistö.

Perinteiseen kaksiulotteiseen verkkografiikkaan tai pieneen paperiseen taulukkoon verrattuna kokemus on toisenlainen.

– Auttaisiko se meitä ymmärtämään jotain sellaista, mitä pelkkien numeroiden katsominen ja tekstin lukeminen ei tuo? Olisiko tarinaan samaistuminen yksi keino tuoda näitä sodan hirveyksien ja kokemisen yksilöllisyyttä paremmin läsnäolevaksi, Männistö kysyy.

MIlena Albanese
MIlena Albanese oli mukana lukiolaisten testiryhmässä. Anne Savin / Yle

Lukiolaisten testiryhmään kuuluva Milena Albanese katseli pylväsrivejä, ja ainakin häneen kokemus teki vaikutuksen.

– Se oli todella erilainen kokemus. Kun oli siellä ja nosti päätä ylös ja jotkut pylväät jatkui tosi pitkälle taivasta kohti, niin se jotenkin herätti huomion siitä, kuinka moni ihminen kuoli sodassa. Pylväissä on tiedot ja nimet ihmisistä, mikä muutti heidät massasta yksilöiksi, Albanese kuvailee kokemustaan.

Opettajat mukana tutkimuksessa

STASKO/ (siirryt toiseen palveluun)DELTA-tutkimus (siirryt toiseen palveluun) alkoi tammikuussa 2018. Opettajat otettiin heti mukaan testaamaan ja arvioimaan demoja. He ovat toimineet hankkeessa pedagogisena asiantuntijaryhmänä, ja antaneet palautetta siitä, miten eri visualisoinnit voivat toimia lukion historian opetuksen tukena, erityisesti historiallisen empatian opettamisen näkökulmasta.

Historian opettaja Juha Heinonen opastaa oppilaita.
Historian opettaja Juha Heinonen on ollut mukana arvioimassa tutkimusta vasten tuotettuja datavisualisointeja. Anne Savin / Yle

Yksi mukana olleista opettajista on tamperelainen historian opettaja Juha Heinonen.

– Datatiedon esittäminen toisessa muodossa on ainakin opiskelijoiden kokemuksen kautta tuonut selkeästi uudenlaisia tapoja nähdä tilastojen taaksekin tai tilastot toisessa valossa, kuin mitä perinteinen tapa esittää asioita esimerkiksi oppikirjoissa on tarjonnut.

Myös ehkä tässä ajassa olevan, toisenlaisessa maailmassa elävän ihmisen ymmärtäminen saattaa parantua ja syventyä näillä keinoin.

Juha Heinonen

Heinonen nimittää visualisointeja aikakoneeksi historian ymmärtämisen kannalta, koska niiden avulla voi hypätä konkreettisesti keskelle menneitä tapahtumia.

– Uskon, että tänä päivänä ihmisen kyky menneisyyden ymmärtämiseen ja menneisyyden ihmisen elämän ymmärtämiseen on aika haastava monellakin tavalla. Kun siihen maailmaan pääsee sukeltamaan tämän tekniikan kautta, se varmasti luo todellisemman tai syvemmän kokemuksen toisen ihmisen kokemusmaailmasta.

Tutkimus keskittyy historian opetukseen, mutta samalla tavalla ymmärrystä voi lisätä myös nykymaailmassa, Heinonen arvioi.

– Myös ehkä tässä ajassa olevan, toisenlaisessa maailmassa elävän ihmisen ymmärtäminen saattaa parantua ja syventyä näillä keinoin.

Juha Heinosen mielestä tämän kaltainen tekniikan hyödyntäminen sopii erinomaisesti juuri historian opetukseen.

–Erittäin hyvin, sillä se varmasti tarjoaa sellaisia mahdollisuuksia, mitä moni muu aine ei pystykään hyödyntämään samalla tavalla.

Vartiokopissa tehtäväänsä suorittanut Sauli Rautiainen on myös kiinnostunut uudesta tavasta kokea historiaa, vaikka tunnustautuukin lukumieheksi.

– Odotan innolla, miten tekniikka kehittyy. Siinä pääsi saman tien samaistumaan siihen yksittäisen sotilaan kokemukseen.

– Ja jos uusi tapa esittää historiaa saa yhdenkin nuoren innostumaan, kiinnostumaan tai ymmärtämään historiaa paremmin tai syvemmin, niin sehän on aivan loistavaa. Tuossa on paljon mahdollisuuksia, Rautiainen uskoo.

korjaus: 8.5.2019 klo 13:40 Viestintäalan tutkimussäätiö muutettu Media-alan tutkimussäätiöksi.

korjaus: 10.5.2019 klo 13:21 Vaihdettu STASKO/DELTA-linkin sisältö