Kristillisdemokraatit haluaa EU:sta enemmän irti, ja maataloustuista näpit irti – katso Sari Essayahin vaalitentti

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on tänään Aamu-tv:n ja Ykkösaamun yhteisessä eurovaalitentissä. Voit katsoa haastattelun tästä artikkelista.

eurovaalit
Grafiikka
Eurovaalit lähestyvät. Ykkösaamun Pirjo Auvinen haastattelee puolueiden puheenjohtajat Aamu-tv:ssä.

Kristillisdemokraatit on päässyt maistamaan europarlamentaarikon maljaa vain kahdella meppikaudella. Edellisissä vaaleissa 2014 paikka jäi täpärästi saamatta.

1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?

KD:n lähestymistapaa EU:ssa voi kuvailla kansalliseksi. Se kannattaa EU-maiden tiukkaa talouskuria, eikä halua kasvattaa yhteisvastuita, joiden se katsoo johtavan liittovaltiokehitykseen.

–Raha- ja talousliitossa on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä sekä markkinakurin periaatetta, puheenjohtaja Sari Essayah linjaa puolueen vaaliohjelmassa "€nemmän irti EU:sta" (siirryt toiseen palveluun).

Kansallisiin etuihin puuttumista, kuten leikkauksia maatalouteen ja maaseudun kehittämisrahoitukseen KD ei hyväksy.

–Suomen saannosta 65 prosenttia tulee maataloustukien muodossa.

Muuten EU:n varojen käyttöä tulee KD:n mukaan tehostaa. EU:n budjettitason se pitäisi noin yhden prosentin BKT-osuudessa.

Puolue ehdottaa myös, että alijäämien lisäksi otettaisiin käyttöön katto myös julkisen talouden ylijäämille. Tämä pätisi silloin, jos valtion talous olisi kolme prosenttia ylijäämäinen, ja ohjaisi maan panostamaan investointeihin.

Turvapaikkapolitiikkaa puolue muuttaisi kiintiöpakolaisjärjestelmän suuntaan.

Nimensä mukaisesti KD katsoo kristillisyyden olevan keskeinen puoluetta ja sen EU-parlamenttiryhmää EPP:tä yhdistävä tekijä. Arvoihin kuuluvat muun muassa vapaus ja vastuu sekä tasa-arvo.

–Kristillinen ihmiskuva on näiden arvojen lähtökohta. Yhteisen hyvän saavuttaminen on niiden lopullinen tavoite. Tätä Euroopan juutalais-kristillistä arvoperintöä on kunnioitettava. Unionin on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?

Kristillisdemokraateilla on ollut kaksi meppiä, Sari Essayah 2009–2014 sekä Eija-Riitta Korhola 1999–2004. Korhola siirtyi 2003 kokoomuksen, jonka riveistä hänet valittiin kaksi kertaa mepiksi.

Tilastografiikka
Yle

Puolue on suhtautunut EU:n taloudellisen yhteisvastuun kasvattamiseen epäilevästi pitkään. Yksittäinen asia, jossa puolue erottui Essayahin meppikaudella ja myös sen jälkeen, oli kriittinen suhtautuminen Turkin viisumivapauteen (siirryt toiseen palveluun).

Muun muassa vuonna 2016 Essayah korosti Turkin viisumivapauden riskejä, hänen mukaansa EU oli polvillaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopalta myönnytyksiä kiristävän Turkin edessä.

3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?

Kristillisdemokraatit kuuluvat kokoomuksen kanssa Euroopan parlamentin suurimpaan ryhmään, Euroopan kansanpuolueeseen EPP:hen.

Ryhmä on paitsi iso, myös monenkirjava.

Joukossa on niin konservatiiveja kuin liberaalejakin keskustaoikeistolaisia puolueita, kuten Ruotsin maltillinen kokoomus ja Saksan kristillisdemokraatit CDU.

Infografiikka
Yle

Identtisestä nimestään huolimatta esimerkiksi CDU ja KD eivät ole politiikaltaan identtisiä. Puheenjohtaja Angela Merkelin kaudella CDU hyväksyi esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliiton.

EPP:n on kuitenkin ennakoitu muuttuvan konservatiivisempaan suuntaan tuoreen puheenjohtajan Annegret Kramp-Karrenbauerin valinnan jälkeen.

Eu-parlamentin isointa ryhmää on hämmentänyt myös Unkarin pääministeripuolue Fidesz, jonka jäsenyys jäädytettiin rangaistukseksi maaliskuussa.

Provokatiivinen johtaja Viktor Orban on hyökännyt EU:ta ja sen maahanmuuttopolitiikkaa vastaan, ja Unkari on menettelyssä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen takia. Kristillisdemokraattien nuorisojärjestön KD-nuorten mukaan (siirryt toiseen palveluun)Fideszin paikka ei ole EPP:ssä.

Muiden vanhojen EU-parlamentin ryhmittymien tavoin myös EPP:lle on povattu vaalitappiota maahanmuuton ja EU:n vastaisten ryhmien kannatusnousun seurauksena.

4. Miten käy eurovaaleissa?

Vuoden 2014 vaaleissa KD jäi kirvelevästi vaille paikkaa siitä huolimatta, että puolue lisäsi äänimääräänsä (siirryt toiseen palveluun)yli 20 tuhannella, ja Essayah keräsi yksin yli 60 tuhatta ääntä. Hän oli viidenneksi suurin ääniharava, joka keräsi yli kaksi kolmannesta puolueen koko äänipotista.

Edellisen, vuoden 2014 EU-vaalien perusteella voi karkeasti arvioiden sanoa, että meppipaikka irtosi niille puolueille, jotka onnistuivat keräämään yhteensä yli 100 tuhatta ääntä. Tämä vaatisi runsaan kymmenen tuhatta ääntä viime vaaleja enemmän.

Grafiikka
Yle

Kristillisdemokraatit ovat joutuneet saman arvostelun kohteeksi kuin esimerkiksi perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto, koska valovoimaisimpien EU-ehdokkaiden joukossa on kaksi kansanedustajaa, Essayah sekä Peter Östman.

Essayah kertoi meppiehdokkuudestaan hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja. Hänen suunnitelmansa mahdollisen mepiksi pääsemisen varalle on yksi monipolvisimmista. Essayah ottaisi paikan vastaan, mikäli KD ei nouse hallitukseen, mutta istuisi Brysselissä ainoastaan vuoden 2019 loppuun, kun Suomi on EU:n puheenjohtajana.

5. Mitä Essayah sanoi EU:n ilmastopolitiikan tiukentamisesta?

Ylen eurovaalitentissä tiistaiaamuna esiintynyt Essayah varoitteli EU:ta liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vaaroista.

Essayahin mukana Euroopassa tehdyillä toimilla ei ratkaista ilmastokysymyksiä globaalisti.

– Hyvin herkästi käy niin, että tehdään äärimmäisen kunnianhimoista ja kireää ilmastopolitiikkaa, jolla aiheutetaan niin sanottua hiilivuotoa, eli ajetaan puhdas teollisuus Euroopasta Kiinaan ja Intiaan, joissa kaikki ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit ovat heikommat.

Hänen mukaansa tällaisen politiikan seurauksena Eurooppa menettää työpaikkoja, mutta tänne tuodaan laivalasteittain tavaraa, jonka tuottaminen on aiheuttanut enemmän päästöjä ja ympäristöongelmia.

Essayah myös arvosteli EU:ta liian lepsusta politiikasta sääntöjä rikkovia jäsenmaita kohtaan. Hän toivoi tiukempaa rahankäytön valvontaa myös muutoin EU:n piirissä.

– Melkein joka vuosi on Euroopan unionin eri rahastojen väärinkäytöksiä ja myös [tapauksia], joissa rahoja ei ole mennyt siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettu. Näitä rahoja pitäisi pystyä ottamaan jäsenmailta takaisin.

Voit katsoa koko tentin tästä linkistä.

Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.

Lue lisää:

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje: (siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä. (siirryt toiseen palveluun)