"Nykypuolueet eivät ole kiinnostuneet rajat ylittävästä agendasta" – Moni pyrkii mepiksi EU-vaaleissa muualla kuin kotimaassaan

Esimerkiksi talous, brexit ja ilmastonmuutos ajavat ylikansalliseen yhteistyöhön.

eurovaalit
EU-vaalit
EU-vaalimainoksia aseteltiin paikoilleen jo vapun alla Rotterdamissa. Hollantilaiset äänestävät EU-vaaleissa ensimmäisinä, torstaina 23. toukokuuta.Robin Utrecht / EPA

MünchenMünchner Kammerspielen perinteikkään teatterin sali on täpötäynnä aurinkoisena launtai-iltapäivänä. Kreikkalainen taloustieteen tohtori ja EU-vaaliehdokas Yanis Varoufakis myy Etelä-Saksassa kuin kuumille kiville, lipun hinta neljä euroa.

Varoufakis oli radikaalivasemmistolaisen Syrizan muodostaman hallituksen valtiovarainministeri, kun Kreikka neuvotteli lainapakettiaan EU:n kanssa muutama vuosi sitten. Hän lähti ministerinpaikalta, koska Kreikan hallitus ei pannut hänen mielestään riittävästi kampoihin velkojille lainojen ehdoista neuvoteltaessa.

Sittemmin Varoufakis on muun muassa väittänyt, että Saksan liittokansleri Angela Merkel valehteli Saksan kansalle (siirryt toiseen palveluun) puskeakseen Kreikan tiukat menokuurit läpi.

"Euroopan kevät" = arabikevät

Ministerinä Varoufakis oli jatkuvasti napit vastakkain Saksan tuolloisen valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen kanssa.

Siksi on kiinnostavaa, että Varoufakis on ehdolla EU-parlamenttiin toukokuun vaaleissa juuri Saksassa.

Yanis Varoufakis
Yanis Varoufakis esiintyi raitapaidassa ja selasi sosiaalista mediaa ennen vaalikeskustelua Münchenissä Saksassa viikko sitten. Hän on kiertänyt viime viikot Saksan alueita EU-vaalikampanjassaan.Anna Karismo, Yle

Hän on perustanut tovereineen uuden Euroopan Demokratia 2025 -liikkeen.

Democracy in Europe Movement 2025 lyhennetään DiEM25:ksi. Liikkeen on nimensä mukaisesti tarkoitus "demokratisoida" Eurooppa.

Sen edustajat puhuvat Euroopan keväästä, millä he viittaavat arabikevääseen. Arabikevät oli Tunisiasta alkanut kansannousujen ja väkivaltaisuuksien aalto, jossa mielenosoittajat halusivat kaataa itsevaltaisia hallituksia 2010.

"Saksalaiset ovat myös kyllästyneitä talouskuriin"

Varoufakis kertoo innokkaalle yleisölle taistelevansa demoratian puolesta, koska hän itse kasvoi fasistisessa, sotilasjuntan hallitsemassa Kreikassa.

– Kävin ensimmäisen kerran Münchenissä 7-vuotiaana, kun äiti ja isä pakenivat diktatuuria, Varoufakis sanoo.

Nyt hän uskoo saavansa mepinpaikan saman talouspoliittisen ajattelunsa avulla kuin mitä hän johdonmukaisesti ajoi Kreikan velkakrisiissä.

Hän vastusti kriisin hoitotapaa, koska hänen mielestään Kreikalta vaadittiin kohtuuttoman rajuja uudistuksia. Varoufakis ei hyväksynyt tiukkaa talouskuria, jota kansainväliset velkojat vaativat tukiensa vastineiksi.

Vyönkiristykset estävät Varoufakisin mielestä yhä Kreikan taloutta pääsemästä kunnolla siivilleen. Kreikasta talouskuripolitiikka on hänen mukaansa levinnyt muuallekin.

Varoufakis on vakuuttunut, että saksalainen keskiluokka on aivan yhtä kyllästynyt oman maansa talouskuripolitiikkaan kuin kreikkalaiset omaansa.

– Siitä on todisteena äärioikeistopuolue AfD:n suosion kasvu täällä Saksassa, Varoufakis vertaa.

Varoufakisin mukaan ollaan väärillä jäljillä, jos viime aikojen taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia EU-maissa pidetään yksittäisten maiden ongelmina. Hänen mielestään nyt eletään nimittäin "postmodernia 1930-lukua". Tuolloin koettiin Suuri lama, jonka vaikutukset tuntuivat laajasti maailmalla.

– Kreikan nuorisotyöttömyys, irlantilaisten pankkien kriisi, Italian valtion velkakriisi tai saksalaisten eläkerahastojen ja liian matalien korkojen kriisi ovat kaikki oireita siitä, että eurooppalainen järjestelmä ei toimi, Varoufakis esitelmöi baijerilaisyleisölle, ja saa isot aplodit.

varoufakis
Yanis Varoufakis ja hänen poliittinen liittolaisensa, myös EU-vaaleissa ehdolla oleva entinen vihreä poliitikko Claudia Stamm, keskustelivat täyden salin edessä Münchenissä. Varoufakis puhui englantia, haastattelija ja Stamm saksaa.Anna Karismo, Yle

Kun järjestelmä on kriisissä, tarvitaan Varoufakisin mielestä järjestelmän muutosta.

– Nykypuolueet eivät ole kiinnostuneet rajat ylittävästä taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta agendasta, joten päätimme perustaa sellaisen puolueen tyhjästä, hän sanoo.

"Päätösvalta meni mustaan aukkoon"

– Siksi meillä on kreikkalainen ehdolla Saksassa ja saksalainen Kreikassa. Meillä on sama vihreä uuden aikakauden agenda täällä Münchenissä, Kööpenhaminassa, Varsovassa, Sisiliassa, Portossa – kaikkialla Euroopassa (siirryt toiseen palveluun), Varoufakis selittää.

Varoufakisin mielestä EU-maat ovat siirtäneet päätöksentekoa "mustaan aukkoon Brysselissä ja Frankfurtissa". Euroopan keskuspankki on valtava pankki, jolla ei ole hallitusta taustalla, kuten yleensä keskuspankeilla.

– Olemme luoneet hirviön. Kun esittelin omia ehdotuksiani Kreikan taloudesta Saksan entiselle valtiovarainministerille Wolfgang Schäublelle euroryhmässä vuonna 2015, hän vastasi: "Demokratian ei saa antaa muuttaa talouspolitiikkaa". Minä vastasin hänelle: "Lopetetaan sitten vaalien järjestäminen".

Saksalaisyleisö taputtaa innokkaasti.

Vaikka Euroopan keskuspankki on yksi "hirviöistä", yksi Varoufakisin pääideoista on tukea ilmastotaistelua EKP:n kautta.

DiEM25 nimittäin ehdottaa, että EU alkaisi ohjata joka vuosi 500 miljardia euroa (siirryt toiseen palveluun) ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun uudesta rahastosta. Raha ei tulisi jäsenmailta vaan Euroopan investointipankki ottaisi lainoja, jotka EKP takaisi.

Gozi ja Barnier
Italian entinen alivaltiosihteeri Sandro Gozi (vas.) on ehdolla EU-vaaleissa Ranskassa, EU:n brexit-komissaari Michel Barnierin ranskalainen poika Nicolas taas Belgiassa.Olivier Hoslet / EPA

20 ehdokasta pyrkii parlamenttiin ulkomailla

Varoufakisin lisäksi ainakin 20 ehdokkaasta (siirryt toiseen palveluun) pyrkii Politico.eu:n mukaan EU-parlamenttiin muualla kuin omassa kotimaassaan.

Yleensä Varoufakisin kaltaisten parlamenttiin "vieraalta maalta" pyrkivien tarkoituksena on juuri näyttää mallia yleiseurooppalaisuudesta ja osoittaa rajat ylittävän politiikan voima.

Varoufakis esimerkiksi tuki näyttävästi brexitin vastaista kampanjaa (siirryt toiseen palveluun) Britanniassa ennen kansanäänestystä. Brexit sai DiEM25:n perustajat toimimaan.

He ilmoittivat liikkeensä perustamisesta muutamaa kuukautta ennen brexit-kansanäänestystä: ison jäsenmaan ero on heidän mielestään selvin osoitus siitä, että muutosta tarvitaan.

Macronin idea yleiseuroppalaisista listoista etenee

EU-kansalaiset saavat nykyisten sääntöjen mukaan äänestää joko koti- tai asuinmaissaan. Esimerkiksi Euroopassa asuva suomalainen voi itse valita, äänestääkö Suomen vai asuinmaansa ehdokasta.

Ehdolle sen sijaan on mahdollisuus asettua missä tahansa maassa, kunhan ei ole ehdolla muualla ja kunhan on ehdokkuusmaassa osoite.

Varoufakisin tavoin esimerkiksi brexit-neuvotteluista vastaavan komissaarin Michel Barnierin ranskalainen poika Nicolas on ehdolla Belgiassa (siirryt toiseen palveluun).

Hänen puolueensa on Belgian pääministerin Mouvement Réformateur -liike, joka on eräänlainen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin LREM:in aatteellinen sisarpuolue.

Myös Hollannin entinen komissaari Neelie Kroes on ehdolla Belgiassa liberaalin flaamipuolueen listoilla.

Italian entinen Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Sandro Gozi taas on Macronin LREM-puolueen ehdokkaana Ranskassa. LREM:in listoilla on myös kreikkalainen ehdokas.

Macron on jo aiemmin ehdottanut, että kansalaiset saisivat antaa EU-vaaleissa kaksi ääntä: toisen kansalliselle ja toisen yleiseurooppalaiselle ehdokkaalle.

Muut EU-maat eivät ole ideaa hyväksyneet, mutta tällaisilla rajat ylittävillä ehdokkuuksilla idea etenee ruohonjuuritasolla.

– Meillä ei koskaan tule olemaan kunnon eurooppalaista demokratiaa, jos meillä ei ole kansojen välisiä poliittisia liikkeitä, Sandro Gozi on sanonut.

"EU-vaaleissa ehdokkaan kansalaisuudella ei ole väliä"

Mitä mieltä eteläsaksalaiset äänestäjät sitten ovat kreikkalaisen, saksaa taitamattoman Varoufakisin ehdokkuudesta kotimaassaan?

– Nämä ovat eurooppalaiset vaalit, joten ei kansalaisuudella tai kielellä ole väliä. Tärkeintä on, että ehdokkaani tekee oikeanlaista politiikkaa. Pidän Varoufakisista, koska hänellä on taloustausta, Joachim Rosenberger sanoo.

– Ei hänen äänestäjilleen merkitse mitään se, että hän ei puhu saksaa.

Samaa mieltä on Kathrin Schurrer. Hänen "kuplassaan" ei ole ihmisiä, jotka pitäisivät Varoufakisin kielitaitoa ongelmana, koska englanti on maailmankieli.

– Olemme kaikki osa Eurooppaa ja olemme kaikki ihmisiä, joihin ilmastonmuutos ja talouskriisit vaikuttavat. Luulen kyllä äänestäväni Varoufakisia, Schurrer kertoo.

Nykyisessä 751 euroedustajan parlamentissa istuu neljä meppiä, jotka on valittu muualla kuin kotimaassaan. Uudessa EU-parlamentissa heitä on todennäköisesti jo selvästi enemmän.

Myös suomalaisista alunperin kokoomuksen listoilta EU-parlementtiin noussut Ari Vatanen sai paikan parlamentista ranskalaisten äänillä vuonna 2004.

Ranskan tuolloinen presidentti Jacques Chirac halusi ralliurastaan tunnetun Vatasen konservatiivisen UMP-puolueensa listalle. Vatanen ei saanut enää toista mahdollisuutta vuoden 2009 vaaleissa lähinnä Chiracin ja uuden presidentin Nicolas Sarkozyn nokittelun vuoksi.

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.

Tilaa Ylen Eurooppa-kirje (siirryt toiseen palveluun) – Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä. Perjantaina 3.5. ilmestyneen ensimmäisen uutiskirjeen näet täällä.

Lisätty 6.5.2019 klo 15:57 tieto Ari Vatasen pääsystä EU-parlamenttiin Ranskasta.