Suomi ollut yksi harvoista hyötyjistä ilmastonmuutoksessa – tutkija maiden kasvaneista eroista: "Emme ole samassa veneessä"

Ilmastonmuutos on uuden tutkimuksen mukaan hidastanut maiden välisten hyvinvointierojen kaventumista ja lisännyt köyhyyseroja. 

ilmastonmuutos
suomalainen järvimaisema ilmasta kuvattuna
Getty Images

Suomi on yksi harvoista ilmastonmuutoksesta ja sen voimistumisesta hyötyneistä maista.

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Suomi on hyötynyt arvioiden mukaan eniten Islannin ohella ilmaston lämpenemisestä viimeisen puolen vuosisadan aikana. Siitä, että ilmasto on tähän mennessä lämmennyt keskimäärin noin yhden asteen, ovat hyötyneet myös Norja, Kanada, Ruotsi ja Venäjä.

Muutos on tutkimuksen mukaan parantanut Suomen kaltaisten maiden talouskehitystä, samalla kun monien erityisesti köyhien maiden tilanne on vastaavasti heikentynyt. Laskelmien mukaan suuri osa eteläisen pallonpuoliskon maista on köyhtynyt entisestään, kun lämpeneminen on leikannut niiden talouskehitystä selvästi tutkimusaikana.

Tutkijoiden mukaan muutos on melko varmasti hidastanut maiden välisten hyvinvointierojen kaventumista ja lisännyt maiden välisiä köyhyyseroja.

Ensimmäinen tutkimus tapahtuneesta talouskehityksestä

Tutkimus (siirryt toiseen palveluun) ei käy läpi tarkemmin syitä siihen, miten toiset maat ovat hyötyneet ja toiset kärsineet muutoksesta, mutta arvion mukaan ilmastonmuutos on melko varmasti jo vaikuttanut maiden talouksiin. Tutkimuksessa on käyty läpi 50 vuoden ajalta maiden bruttokansantuotteen muutoksia vuoteen 2010 asti.

Tuloksiin liittyy vielä epävarmuuksia, mutta tutkimus on ensimmäinen laaja kokonaiskatsaus siitä, minkälaisia talousmenetyksiä ilmastonmuutos on aiheuttanut ja voi aiheuttaa tulevaisuudessa.

Johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta pitää tuloksia uskottavina, mutta ei juhli Suomen puolesta.

– Emme tiedä ja pysty täysin ennakoimaan, mitä tapahtumia tai tapahtumaketjuja ilmastonmuutos saa liikkeelle, Laukkanen arvioi ilmastonmuutoksen tuomaa isoa muutosta.

Ilmastonmuutos voi lisätä ilmastopakolaisuutta ja heikentää esimerkiksi metsien kasvua.

Suomi olisi selvästi köyhempi ilman ilmastonmuutosta

Arvostetun Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS:n julkaiseman tutkimuksen mukaan jakolinja hyötyjiin ja häviäjiin näkyy selvästi. Se muistuttaa melko lailla vanhaa jakoa köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välillä.

Tutkijat eivät pysty ainakaan vielä laskemaan selvästi sitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa sen sijaan trooppisten ja lämpimien sekä viileämmän pohjoisen väliin jäävällä alueella. Esimerkiksi Espanja on kärsinyt kuivuudesta ja vuoden 2011 arabikevään Libyassa arvellaan alkaneen kuivuuden takia.

Muoviroskaa kerätään levän peittämästä Dal-järvestä Srinagarissa Intian Kashmirissa.
Levän peittämä Dal-järvi Srinagarissa Intian Kashmirissa.Farooq Khan / EPA

Tutkijat ovat arvioineet muun muassa sitä, kuinka paljon Intian kaltaisen maan talouskasvu on heikentynyt ilmastonmuutoksessa. He ovat käyttäneet laskelmissaan kansainvälisen ilmastopaneelin tietoja ilmaston lämpenemisestä ja Intian osalta talous olisi ilman ilmastonmuutosta todennäköisesti lähes kolmanneksen suurempi kuin se on nyt.

Vastaavasti Suomen bkt on muutoksen takia nyt useita kymmeniä prosentteja suurempi kuin ilman ilmastonmuutosta.

Tutkimuksen toisen kirjoittajan, Marshall Burken mukaan osa maailman suurimmista talouksista, kuten Kiina ja Yhdysvallat, sijaitsevat tällä hetkellä lähes ihanteellisella alueella muun muassa ruoan tuotannon kannalta. Ilmastonmuutos on osittain jopa suosinut näitä maita.

– Ilmaston selvä lisälämpeneminen työntää niitä kuitenkin kauemmaksi ihanteellisista olosuhteista, Burke ennakoi Phys.org (siirryt toiseen palveluun) -tiedesivustolla.

Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa yhdistetty ilmastomallit ja tiedot kansallisista bruttokansantuotteista.

Tutkijoiden laskelmien mukaan erot siinä, miten maat ovat jo kohdanneet ilmastonmuutoksen, on lisännyt maiden välistä eriarvoisuutta. Arvion mukaan ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttamat ongelmat muun muassa ruoantuotannossa ovat lisänneet ääripäissä olevien maiden välistä hyvinvointikuilua puolen vuosisadan aikana noin 25 prosenttia. Muutos on siten myös hidastanut maiden välisten hyvinvointikuilujen kaventumista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa yleiseen kehitykseen

Ilmastonmuutos on mahdollisesti muuttamassa jo pidemmän aikaa kehitys- ja kehittyvissä maissa jatkunutta myönteistä kehitystä muun muassa eliniän pidentymisen ja lukutaidon suhteen.

– Tutkimus osoittaa suoraan ja yksinkertaisesti, että emme ole samassa veneessä. Tilanne on rakentunut historiallisesti ja jotkut maat ovat tästä selkeästi enemmän vastuussa ja toiset maat ovat kärsineet tästä ja tulevat kärsimään myös tulevaisuudessa, päättelee tutkija Tero Toivanen ympäristö ja kehityskysymyksiä tutkivasta Bios- yksiköstä.

Toivanen viittaa vastuilla siihen, että lähinnä kehittyneet maat käyttämällä fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja öljyä, ovat aiheuttaneet suurimman osan kertyneistä (siirryt toiseen palveluun) ilmastopäästöistä. Asukasta kohden mitattuna näitä suuria päästäjiä ovat ja ovat olleet muun muassa Yhdysvallat, useat öljyntuottajamaat sekä usein kuivuudesta kärsivä Australia.

Kiinan historialliset päästöt ovat nyt maailman kolmanneksi suurimmat, mutta Kiina on noussut maailman suurimpien hiilidioksidipäästöjen tupruttelijoihin vähitellen 70-luvulta alkaen. Mitattuna asukasta kohden Kiinan päästöt ovat vielä useiden EU-maiden tasolla ja esimerkiksi lähellä suomalaisten tasoa.

Stanfordin tutkimuksen hyötyjämaista Kanada, Venäjä, mutta myös selvästi Suomi ja Norja ovat asukasluvulla mitattuna sekä olleet isoja päästäjiä että hyötyjiä.

Molemmat tutkijat sekä Laukkanen että Toivanen ovat huomanneet, että ilmastokeskustelussa oikeudenmukainen ja reilu taakanjako ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa ovat tulleet selvemmin esille viime aikoina.

Saudi-Arabian ja Qatarin välinen raja-alue on suurimmaksi osaksi aavikkoa.
Aavikkoa Lähi-Idässä.Jari Kärkkäinen / Yle

Lue myös:

Ilmastonmuutoksen riskeihin on Suomessa valmistauduttu puutteellisesti – osa yrityksistä tekee silti jo hyvää bisnestä

Syksyllä Greta Thunberg oli yksin, nyt ilmastolakkoja on yli 100 maassa – Katso 16-vuotiaan puhe: "Te tiedätte, ketkä tähän ovat syyllisiä"

Ilmastonmuutokselle on pakko tehdä jotain, mutta mitä se olisi – tarjolla vain ikäviä vastauksia