Reima Venhe varmistaa älylaitteesta, onko elänyt oikein – Lääkäri: “Hyvinvoinnin ylisuorittajille pelkkä askelmittari voi olla liikaa”

Biohakkeroinnista tuli valtavirtaa. Seuraavaksi markkinoille odotetaan kehon sisälle asennettavia hyvinvoinnin mittaajia.

hyvinvointi
Reima Venhe
Reima Venhe mittaa terveyttään, jotta osaisi olla paras mahdollinen aviomies, isä ja opettaja.Laura Kosonen / Yle

Kun joensuulainen Reima Venhe herää aamulla, hän katsoo ensimmäiseksi kännykkäsovelluksesta, onko saanut yöstään kruunun. Sen saa, jos sovelluksen laskemat unipisteet ovat vähintään 85, kun maksimi on 100. Hyvät unipisteet kertovat, että unta on tullut riittävästi ja että se on ollut laadukasta. Jos sovelluksen näytöllä komeilee aamulla kruunu, Venhe on tyytyväinen.

Päivän aikana hän seuraa älyrannekkeestaan aktiivisuutta ja askelia. Jos rinkulat näytöllä kasvavat päivän aikana kokonaisiksi, tavoitteet on saavutettu. Sykkeen vaihtelu ja leposykkeen taso puolestaan antavat tietoa palautumisesta ja stressistä.

Venheen älysormus toimittaa nykyisin myös vihkisormuksen virkaa. Se ja älyranneke keräävät päivittäistä tilastoa kehontoiminnoista. Niiden analysointi on Venheen mielipuuhaa. Hän mittaa itseään, koska tavoite on selkeä.

– Haluan olla paras mahdollinen versio itsestäni. Sitä, mitä voi mitata, voi myös johtaa ja muuttaa. Olen vakuuttunut, että burn outit vähenisivät, jos ihmiset kiinnittäisivät enemmän huomiota näihin asioihin, Venhe sanoo.

Käsi, jossa älysormus ja älyranneke
Reima Venhe mittaa kehon toimintaa ympäri vuorokauden älysormuksella ja -rannekkeella.Laura Kosonen / Yle

Biohakkerointi löi läpi

Terveyden mittaaminen on vahva trendi ja kannattava bisnes. Se mullistaa tulevaisuudessa myös terveydenhuollon, arvioi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi. Jatkossa lääkäriltä ei enää haeta apua kylmiltään, vaan tälle lähetetään etukäteen kattavat tilastot erilaisten mittareiden keräämää tietoa unesta, liikkumisesta tai sykkeestä.

– Terveyden mittaaminen on lyönyt läpi viimeksi kuluneen vuoden aikana, eikä biohakkerointi ole enää pienen piirin outo harrastus. Ilmiö näkyy jo vastaanotoilla niin, että potilas saattaa pyytää lääkäriä analysoimaan keräämäänsä dataa, Päivi Metsäniemi kuvailee.

Biohakkerointi tarkoittaa terveyden ja suorituskyvyn edistämistä itsensä mittaamisen ja erilaisten teknologisten välineiden avulla. Omat älyrannekemallit löytyy jo kaikilta valmistajilta. Niitä eivät käytä enää vain teknologiaintoilijat tai himoliikkujat, vaan yhä useammat nuoret ja työikäiset. Yksi mittaa yltääkseen huippusuorituksiin työssä tai liikunnassa, toinen taltuttaakseen stressiä.

Seuraava askel ovat todennäköisesti kehon sisälle asennettavat mittarit, arvioi terveyden mittaamista tutkinut dosentti Ari Haukkala Helsingin yliopistosta. Myös Suoliston mikrobiomin eli bakteerikannan analysointi voi helpottua ja antaa tietoa ravinnon vaikutuksista elimistöön.

Hankala sairaus kannusti muutokseen

Reima Venhe olisi valmis asennuttamaan mittarin suolistoonsa saman tien, jos sellainen olisi saatavilla. Hän kiinnostui kehon tarkkailusta ja mittaamisesta kymmenen vuotta sitten saatuaan diagnoosin kroonisesta suolistosairaudesta. Venhe hoiti sairauttaan lääkärin määräämien lääkkeiden lisäksi tiukalla ruokavaliolla. Hän uskoo, että stressillä oli suuri vaikutus sairastumiseen.

– Jos olisin silloin mitannut unta, unipisteet olisivat varmasti olleet luokattomat. Olen ollut kova huolestumaan etukäteen ja vatvonut asioita yökausia, Venhe sanoo.

Hyvinvointisovellus kännykässä
Sovellus neuvoo, ettei huonosti nukutun yön jälkeen kannata rehkiä.Laura Kosonen / Yle

Mittaamalla untaan ja tekemisiään Venhe haluaa varmistua siitä, että elämän peruspalikat pysyvät tasapainossa. Mittarit kertovat hänelle, ettei väsyneenä kannata lähteä lenkille tai että raskas ateria illalla näkyy heti yöunen laadussa. Jos päivän askeltavoite näyttää jäävän vajaaksi, kannustaa se lähtemään kävelylle. Suurin työ stressin taltuttamiseksi on kuitenkin tehty korvien välissä.

– Ihannetilanne on mielestäni se, että mittaamista ei enää tarvita. Yksi huonosti nukuttu yö ei merkitse vielä mitään, mutta jos mittaustulokset ovat huonot vaikka viikon putkeen, on aika tehdä jotakin. Mittaaminen kertoo, missä mennään.

Nuorissa terveyden ylisuorittajia

Kaikille kehon mittaaminen ei ole tie stressittömämpään elämään. Stressi ja palautuminen nousevat jatkuvasti esiin opiskelijoiden huolina YTHS:n vastaanotoilla.

– Monet opiskelijat vaativat itseltään huippusuorituksia kaikilla elämän osa-alueilla. Silloin oman terveyden mittaaminen saattaa olla yksi stressinaihe lisää. Hyvinvoinnin ylisuorittajalle pelkkä askelmittarikin voi olla liikaa, YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi sanoo.

Älyrannekkeisiin ja -sormuksiin liittyvissä sosiaalisen median keskusteluringeissä vertaillaan unipisteitä ja palautumisaikoja ja jaetaan vinkkejä entistä parempien tulosten saavuttamiseksi. Myös Reima Venhe tunnistaa, että terveydestä ja hyvinvoinnista voi tulla suoritus.

Vuosien varrella Venhe on itsekin innostunut eri terveysbuumeista: yhtenä vuonna se oli juomaveden käsittely Kiinasta tilatulla ionisaattorilla, toisena vuonna kaapit täyttyivät kiinnostavista lisäravinteista. Tällä hetkellä Venhe kokeilee pätkäpaastoa. Hän myöntää, että hyvinvoinnin tavoitteluun saa upotettua loputtomat summat rahaa.

Elintavat eivät muutu vain mittaamalla

Kaikkein kiinnostuneimpia terveyden mittaamisesta ovat jo valmiiksi hyvinvoivat ihmiset. Toistaiseksi mittausvälineiden käyttö on koulutettujen ja keskiluokkaisten harrastus, ja riskinä on, että se saattaa kasvattaa väestön terveyseroja entisestään.

Kansanterveyden pelastajiksi mittareista tuskin yksinään on. Useimmilla elintapojen muuttaminen vaatii kuitenkin muutakin kuin mittareiden antaman tiedon.

Reima Venhe
– Olen enemmän zen kuin kymmenen vuotta sitten. Siihen on vaikuttanut eniten stressin selättäminen, Reima Venhe sanoo.Laura Kosonen / Yle

– Käyttäytymisen muutos on aina vaikeaa. Tutkimukset kertovat, ettei kansanterveys parane pelkästään sillä, että ihmiset saavat lisää tietoa omasta terveydentilastaan. Lisäksi tarvitaan tukea ja opastusta, Ari Haukkala sanoo.

Reima Venheelle kehon toimintojen mittaaminen on tuonut lisää hyvinvointia. Harrastus pysyy kohtuudessa, eivätkä laitteet määrää elämää liiaksi.

– En jätä erikoisolutta juomatta illanistujaisissa mittareiden vuoksi. Olen huomannut, että paljon olennaisempaa on se, menenkö nukkumaan onnellisena ja hyvillä mielin.

Millaisia kokemuksia sinulla on terveyden mittaamisesta? Osallistu keskusteluun. Keskustelu suljetaan 4.5. klo 18.

Lue lisää:

Sykemittari voi huijata törkeästi omistajaansa – Päivän kuntoilutavoite täyttyy jo sukkaa kutomalla tai moottoripyörällä ajamalla

Nyt on aika höllätä: palautuminen kiinnostaa kuntoliikkujaa yhä enemmän, ja se näkyy muun muassa sykekelloissa

Oletko sinäkin tietämättäsi biohakkeri? – Suomalaiset mittaavat omaa kehoaan entistä ahkerammin