Stefan Löfven Ylen Ykkösaamussa: Maiden yhteistyö helpottuisi, jos Suomi ostaisi ruotsalaishävittäjiä – "Gripen on fantastisen hyvä kone"

Ruotsin pääministeri Löfven alleviivasi Ykkösaamun haastattelussa, että Suomi päättää hankkinnasta itse.

Stefan Löfven
Stefan Löfven Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Ykkösaamun haastattelussa

Suomen seuraavan hallituksen yksi keskeisimmistä päätöksistä liittyy hävittäjiin. Hallituksen pitäisi päättää, minkä maalaisilla hävittäjillä Suomi jatkossa pitää yllä puolustusvalmiuttaan.

Tarjouskisassa on mukana usean maalaisia yrityksiä ja ruotsalainen Saab on mukana omalla Jas Gripen -hävittäjällään.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että ruotsalaishävittäjien hankinta helpottaisi Suomen ja Ruotsin yhteistyötä.

– Ensinnäkin kunnioitan suomalaista poliittista prosessia ja sen itsenäisyyttä tehdä päätöksiä. On kuitenkin selvää, että yhteistyö on helpompaa, jos molemmilla on samaa materiaalia käytössä. Gripen on fantastisen hyvä kone.

Löfven sanoo, että Suomen ja Ruotsin suhde ei ole riippuvainen siitä, keneltä Suomi päättää hävittäjät ostaa.

Kyse ei ole kuitenkaan pienestä päätöksestä. Hankinnan hinnaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa ja tarjouspyyntö on lähetetty yhteensä 64 hävittäjästä.

Hankintahinnan päälle tulevat vielä koneiden elinkaarikustannukset. Hankintahinta voi olla alle puolet kokonaiskustannuksista.

Hallitus tekee päätöksen asiasta vuonna 2021.

”Toivon, että blokkipolitiikan aika olisi ohi”

Useat politiikan tarkkailijat ovat arvioineet, että Suomen hallitusneuvotteluista muodostuu vaikea prosessi. Suurin puolue SDP sai niukan vaalivoiton ja puolueiden vaalilupauksissa näyttää olevan isoja eroja keskenään.

Ruotsin hallitusneuvotteluissa oli samoja elementtejä syyskuussa 2018, jolloin valtiopäiväpuolueilta meni lähes puoli vuotta hallituksen muodostamiseen. Tämä oli ennätyksellisen pitkä aika.

Pääministeri Löfven ei kuitenkaan neuvo hallitustunnustelija Antti Rinnettä (sd.), miten hallituksen saisi muodostettua nopeasti.

– Olen varovainen, kun kommentoin toisen maan politiikkaa, koska toisten maiden historia on erilainen. Suomella on itse asiassa enemmän kokemusta kompromissien tekemisestä.

Löfven viittaa sanomisellaan ennen kaikkea Ruotsissa vallinneeseen blokkipolitiikkaan, joka raukesi viime talven hallitusneuvottelujen jälkeen.

Vaaleissa punavihreä blokki sai 40,6 prosenttia äänistä, kun taas porvariblokille kannatusta kertyi 40,3 prosenttia. Blokkien ulkopuolella oleva ruotsidemokraatit sai puoletaan 17,6 prosenttia kaikista äänistä.

Tulos johti siihen, ettei kumpikaan blokki pystynyt muodostamaan yksin enemmistöhallitusta.

Lopulta Ruotsin demarit muodostivat vähemmistöhallituksen ympäristöpuolueen kanssa. Vähemmistöhallitus saa tukea sekä liberaaleilta että keskustapuolueelta, jotka kuuluivat aiemmin porvariblokkiin. Käytännössä tämä tarkoitti blokkipolitiikan loppua ainakin tällä hallituskaudella.

"Toivon, että blokkipolitiikan aika on ohi."

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven

– Toivon, että blokkipolitiikan aika on ohi. Blokkipolitiikassa on vain kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat keskenään vastakkaisia. Minusta ei ole fiksua, että vaihtoehtoja on vain kaksi, kun parlamentissa on kahdeksan puoluetta.

Löfven sanookin, että vaalien jälkeen olisi aina tärkeää saada toimintakykyinen hallitus kasaan nopeasti. Demarit ovat päättäneet, että he menevät seuraaviin vaaleihin vain omana itsenään, eikä osana blokkia.

Tosin ruotsidemokraattien kanssa Ruotsin sosialidemokraatit eivät suostu edelleenkään tekemään yhteistyötä.

”Venäjä ei ole suora turvallisuusuhka”

Venäjän ja Ruotsin välisessä kanssakäymisessä on ollut nähtävissä pientä lämpenemistä. Pääministeri Löfven tapasi huhtikuussa presidentti Vladimir Putinin arktisessa foorumissa (siirryt toiseen palveluun).

– Haluamme aina, että Ruotsilla on mahdollisimman hyvät suhteet Venäjään. Venäjä on kuitenkin suuri maa ja meidän suuri naapuri.

Maiden suhteet ovat olleet Ukrainan kriisin jälkeen koetuksella. Maiden ylin poliitiinen johto ei ollutkaan tavannut vuosiin ennen huhtikuun tapaamista.

Huhtikuinen tapaaminen ei Löfvenin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ikäviä asioita käsiteltäisi maiden välillä. Yksi näistä asioista on Krimin valtaus ja Ukrainan kriisi.

Löfven ei pidä Venäjää suorana uhkana Ruotsille. Ukrainan tapahtumat kuitenkin osoittavat Löfvenin mukaan sen, että Venäjä haastaa Euroopan turvallisuusjärjestystä.

– Sitä emme hyväksy.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön Löfven on tyytyväinen. Löfvenin mukaan myös maailmalla on huomattu, että Suomi ja Ruotsi ”ottavat vastuun lähialueestaan”.

Lue lisää:

Suomi lähetti Hornetien seuraajan tarjouspyynnöt – tarjous pyydetään 64 hävittäjästä