Vapaaehtoiset kokoontuivat siivoamaan rantoja Suomenlahden molemmin puolin – "Haluamme uida puhtaassa meressä"

Yhteisellä talkoopäivällä Tallinna, Helsinki ja Turku halusivat kiinnittää ihmisten huomion Itämeren tilaan.

Itämeri
Kerli Vallmann siivosi Stroomin uimarantaa lastensa Jonathan Ahten (oik.) ja Taaniel Ahten kanssa.
Kerli Vallmann vietti päivän siivoamalla Stroomin uimarantaa lastensa Jonathan Ahten (oik.) ja Taaniel Ahten kanssa.Silja Massa

TallinnaStroomin uimaranta on suosittu kesänviettopaikka Pohjois-Tallinnassa.

Lauantaina se täyttyi haravoilla ja juuttisäkeillä varustetuista tallinnalaisista, jotka olivat päättäneet viettää päivänsä keräämällä rannalta roskia koleasta säästä huolimatta.

– Haluan näyttää lapsilleni esimerkkiä, että jokainen voi pitää omasta lähiympäristöstään huolta, Kerli Vallmann kertoo.

Talkoisiin osallistumiseen vaikutti myös huoli Itämeren nykytilasta. Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä.

– Olen ammatiltani biologian opettaja ja luonto on lähellä sydäntäni. On surullista nähdä, kuinka ihmiset jättävät kesäisin muoviroskia lojumaan pitkin rantaa. Siitä roskat lentävät tuulen mukana helposti mereen.

Vallmannin pojat Jonathan Ahte ja Taaniel Ahte käyvät kesäisin usein Stroomin rannalla uimassa.

– Haluamme uida puhtaassa meressä. Siksi tulimme tänään tänne siivoamaan, sanoo 11-vuotias Jonathan.

Itämeren siivoustalkoot toteutettiin kokonaan vapaaehtoisten voimin.
Itämeren siivoustalkoot toteutettiin kokonaan vapaaehtoisten voimin.Silja Massa

Myös Helsinki ja Turku mukana talkoissa

Rantoja siivottiin lauantaina Tallinnan lisäksi myös Helsingin Lapinlahdessa ja Turun Aurajoella.

Kolmen kaupungin yhteistapahtuman tarkoitus oli kiinnittää ihmisten huomio Itämeren tilaan, ennen kaikkea rannoilta mereen päätyvän muoviroskan määrään.

– Itämeri on kovilla. Se on matala meri, jonka rannoilla on monta isoa saastuttavaa kaupunkia. Yksi ihminen ei voi tehdä paljon, mutta muuttamalla asenteita yhdessä voimme saada isonkin muutoksen aikaan, sanoo Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Vadim Belobrovtsev.

Itämerta rasittavat pahiten mereen pääsevät ravinnekuormat, haitalliset aineet ja roskaantuminen sekä lisääntynyt laivaliikenne.

Itämerta rasittavat pahiten mereen pääsevät ravinnekuormat, haitalliset aineet ja roskaantuminen sekä runsastunut laivaliikenne.
Itämerta rasittavat pahiten mereen pääsevät ravinnekuormat, haitalliset aineet ja roskaantuminen sekä runsastunut laivaliikenne.Silja Massa

Yhden talkoopäivän avulla näin suuria ongelmia ei tietenkään ratkaista. Stroomin rantaa siivoamaan tulleet ihmiset uskovat silti, että vastaavien tapahtumien avulla yhä useampi herää miettimään omaa roskaamistaan ja meren hyvinvointia.

Rannalta roskia keräävä Kulno Tamman luottaa esimerkin voimaan.

– Ihminen on laumaeläin. Kun yksi heittää roskan mereen, muut alkavat tehdä samoin. Sama pätee toisinpäin. Jos yksi näyttää esimerkkiä keräämällä roskat maasta ja pitämällä paikat puhtaana, muut seuraavat perässä.

Kulno Tammanin mielestä virolaisista on viime vuosina tullut entistä ympäristötietoisempia.
Kulno Tammanin mielestä virolaisista on viime vuosina tullut entistä ympäristötietoisempia.Silja Massa

Monelle osallistuminen talkoisiin oli myös keino tuntea tekevänsä edes jotakin ympäristön hyväksi.

Stroomin rantapuistikkoa haravoiva Merilin Ülem kertoo olevansa todella huolissaan sekä merten että ilmaston tilasta.

– Välillä tunnen epätoivoa luonnon saastumisen ja ilmastonmuutoksen edessä. Rantojen siivoaminen on yksi pieni keino auttaa.

Viro elää ympäristöherätyksen aikaa

Virossa ilmastonmuutokseen liittyvä aktivismi ei ole vielä kasvanut samoihin mittasuhteisiin kuin Suomessa.

Maaliskuisissa parlamenttivaaleissa ilmasto- ja ympäristöteemat jäivät verotus- ja maahanmuuttoasioiden jalkoihin. Vihreän puolueen kannatus jäi vaaleissa niin pieneksi, ettei puolue saanut 101-paikkaiseen parlamenttiin läpi yhtäkään edustajaa.

– Luonto on monille virolaisille tärkeä, mutta ikävä kyllä se ei näy äänestyskäyttäytymisessä, Merilin Ülem sanoo.

Hänestä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ilmasto- ja ympäristötietoisuus on kasvamassa. Esimerkkinä hän mainitsee keväällä järjestetyn ensimmäinen koululaisten ilmastolakon Tallinnassa.

Merilin Ülem on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja muovin määrästä maailman merissä.
Merilin Ülem on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja muovin määrästä maailman merissä.Silja Massa

Samaa mieltä on Kulno Tamman.

– Neuvostoaikana ihmiset olivat välinpitämättömämpiä. Nykyään moni virolainen on käynyt ulkomailla ja nähnyt, miten muualla pidetään ympäristöstä huolta. Se on vaikuttanut meihinkin, Tamman sanoo.

Apulaiskaupunginjohtaja Belobrovtsev kertoo Tallinnan pyrkivän puhtaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi kaupungiksi.

– Tavoite on saada Euroopan vihreän pääkaupungin titteli. Sen saaminen on ollut pari kertaa jo lähellä.

Virolaiset siivostalkoot levisivät maailmalle

Itämeren rantojen siivoustalkoot olivat osa koko Viron laajuisia Teeme ära! (Tehdään pois!) -kevättalkoita.

Teeme ära! -talkoot ovat Virossa jokavuotinen tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Aluksi tapahtuma keskittyi nimenomaan roskien keräämiseen rannoilta, puistoista, metsistä ja kadunvarsilta, mutta sittemmin se on laajentunut monipuolisemmaksi talkoopäiväksi.

– Kuka tahansa voi järjestää talkoot omassa kylässään tai kaupunginosassaan. Jos vaikka paikallisen leikkipuiston kiipeilytelineet kaipaavat maalaamista, voi järjestää maalaustalkoot, kertoo talkoopäivän johtaja Tarmo Tüür.

Tapahtuma on levinnyt ympäristön siivoamiseen keskittyvänä versiona myös Viron ulkopuolelle. Maailmalla se tunnetaan nimellä World Cleanup Day (siirryt toiseen palveluun) eli Maailman siivouspäivä.

Viime vuonna Maailman siivouspäivä järjestettiin 157 maassa yhteensä 18 miljoonan vapaaehtoisen voimin. Tänä vuonna Maailman siivouspäivä järjestetään 21. syyskuuta.

Lue lisää:

Itämeri on sairas, mutta tältä se voisi terveenä näyttää

Aikakone ja pienoismalli – Itämeri ennakoi myös valtamerten tilaa hyvässä ja pahassa