Viitsivätkö Pohjois-Makedonian asukkaat raahautua tänään uurnille? Presidentiksi on tarjolla professori ja professori

Presidentinvaali kiinnostaa Pohjois-Makedonian äänestäjiä niin vähän, että koko tulos uhkaa tulla mitätöidyksi.

Pohjois-Makedonia
Presidenttiehdokkaiden Stevo Pendarovskin ja  Gordana Siljanovskan vaalimainokset Skopjessa 3. toukokuuta.
Presidenttiehdokkaiden Stevo Pendarovskin ja Gordana Siljanovska-Davkovan vaalimainokset Skopjessa 3. toukokuuta.Georgi Licovski / EPA

Pohjois-Makedoniassa Balkanilla tämänpäiväinen presidentinvaalin loppunäytös uhkaa lässähtää kokonaan. Syy on äänestäjien kiinnostuksen puute.

Jo vaalien ensimmäisellä kierroksella vain ennätyksellisen alhaiset 41,8 prosenttia äänestäjistä käytti äänioikeuttaan. Jos äänestysaktiivisuus jää alle 40 prosentin, vaalitulosta ei lasketa päteväksi.

Presidentinvaalien toisella kierroksella ovat vastakkain hallituksen tukema vasemmistoehdokas Stevo Pendarovski ja oikeiston Gordana Siljanovska-Davkova.

Ensimmäinen kierros oli tiukka: Pendarovski keräsi äänistä 42,9 prosenttia ja Siljanovska-Davkova 42,2 prosenttia.

Molemmat ovat taustaltaan yliopiston professoreita.

Nimisopimus ollut suuri kiistanaihe

Siljanovska-Davkova on 63-vuotias valtiosääntöoikeuden professori, joogan ja rockin ystävä sekä ensimmäinen presidentiksi pyrkivä nainen sitten maan itsenäistymisen vuonna 1991.

Pendarovski, 56, on entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja, kansainvälistä turvallisuutta tunteva professori ja presidenttiehdokas vuodelta 2014. Hän on analyytikkojen arvioissa vaalin todennäköisempi voittaja.

Ensimmäisellä kierroksella suurena vaaliteemana oli Pohjois-Makedonian uusi nimi. Kolmekymmenvuotinen nimikiista Kreikan kanssa päättyi lopulta tänä vuonna, ja Pohjois-Makedonialle aukesi vihdoin sen toivoma ovi sotilasliitto Natoon.

Siljanovska-Davkova on vastustanut nimenmuutosta kovaäänisesti, mutta sanoi viime viikolla, ettei tuhlaisi presidenttikauttaan sopimuksen uusimiseen.

Pendarovski kannattaa nimisopimusta, sillä hän näkee muutoksen tienä Natoon ja Euroopan unioniin. Myös Siljanovska-Davkova on EU-myönteinen.

Moni muuttanut ulkomaille

Toisella kierroksella on keskusteltu enemmän korruptiosta, rikoksista, köyhyydestä ja maastamuutosta.

Alhaisen äänestysinnon taustalla on monien äänestäjien pettymys maan poliittiseen järjestelmään. Pohjois-Makedoniassa viidesosa ihmisistä on työttömänä ja kuukausittainen tulotaso on jämähtänyt 400 euroon.

Virallisia lukuja maastamuutosta ei ole eikä väestöä ole laskettu sitten vuoden 2002, mutta Maailmanpankin arvion mukaan noin puoli miljoonaa makedonialaista elää kotimaansa rajojen ulkopuolella. Määrä on suuri, sillä Pohjois-Makedoniassa on noin kaksi miljoonaa asukasta.

Äänestysprosenttiin voi vaikuttaa myös nimikiista, sillä osa nimisopimuksen vastustajista boikotoi vaalia.

– Miksi äänestäisin? Se tarkoittaisi, että tuen nimimuutosta. Ei kiitos, sanoi hammaslääkäri Dejan Temelkovski uutistoimisto Reutersille.

– Jättämällä presidentin valitsematta lähetämme poliitikoille viestin, että riittää jo.

Innon puute toisi uudet vaalit

Pohjois-Makedoniassa presidentin rooli on pitkälti seremoniallinen, mutta hänellä on silti esimerkiksi veto-oikeus lainsäädäntöön.

Jos äänestysinto ei riitä pätevään vaalitulokseen, väliaikaiseksi presidentiksi tulee parlamentin puheenjohtaja ja Pohjois-Makedoniassa järjestetään uudet vaalit.

Vaalihuoneistot sulkeutuvat sunnuntaina kello 20 Suomen aikaa, ja alustavia tuloksia odotetaan pari tuntia myöhemmin.

Lähteet: AP, Reuters, AFP-STT